Olen jo parin viikon aikana suunnitellut alkavansa neulomaan jotain tarpeellista. Vaihtoehtoja oli pitkästä neuletakista tiskirättiin. Lehtiä selailessani ja vanhan liivin kohtaloa miettiessäni päätin, että neulon nuorimmaiselle neulepaidan ja myssyn. Sellaisen ihanan neuleen, mitä voisi pitää parsitun liivin alla jo tänä kevänä. Ilman muhkeata neuletta liivi olisi vielä liian iso... Ja myssy me tarvitaan ihan siitä syystä, että meidän talvinen pörrohattu on kohta liian kuuma pitää ja uutta, ohuempaa, ei vielä oo. Pikkasen pääsin tulevan viikon haastetta jo tänään aloittamaan...
***
Juba paar nädalat olen mõelnud, et peaks kuduma miskit vajalikku. Variante oli pikast mantlist nõudepesurätikuni. Ajakirju lehitsedes ja katkise vesti saatuse üle mõeldes, otsustasin teha pisikesele kampsuni ja mütsi. Sellise mõnusa paksu kampsuni, mida me võiks juba kevadel nõelutud vesti all kanda . Ilma paksu kampsunita oleks vest veel pisut suur.. Ja mütsi on meil vaja juba seepärast, et talvise karvamütsiga hakkab varsti õues liiga soe ja uut, õhemat, meil veel pole. Täna juba alustasin seda tuleva nädala ülesannet natuke...
Neuleistä tulee kyllä aika hempeitä, mutta eivät pääse ainakaan isommat lapset tällä kertaa sanomaan, että liian poikamaiset vaatteet.. Eihän mun tartte kertoa heille, että neuleen malli on suunniteltu pojalle... Tosin, muokkaan sitä hieman ( lue: helpotan omaa työtä).
***
Kudumid saavad olema küll väga heledakesed ja õrnakesed värvi poolest, aga vähemalt ei või suuremad lapsed seekord öelda, et liiga poislikud riided... Ega ma ei pea ju välja rääkima, et see juhend, mille järgi kampsi teen on mõeldud poisi kampsunile.. Tõsi küll, ma pisut muudan seda juhendit (loe: teen töö endale lihsamaks)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti