sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Valokuva-metsästyksen jälkeen palaan "blogi-arkeen". Viikonloppu on mennyt jotenkin vaihtelevasti. Perjantai oli hankala, pinna tuntui olevan kireellä jokaisella ja lapset nahistelivat ja kokeilivät rajoja. Onneksi saatiin erimielisyydet selvitettyä ja rauha maahan ennen iltapalaa. Lauantai  oli sitten "muuten vaan" päivä. Minä leivoin "muuten vaan" kakun ja mieheni toi "muuten vaan" kukkia. Kakku oli taas sellainen jämä-kakku, eli laitettiin mitä löytyi. Nyt sitten onkin kaikki tarvikkeet lopussa ja seuraavaa kakkua varten joudun ostoksille. Että oli vielä karkkipäivä, niin tuli herkuteltua vähän liikaakin, mun ei ainakaan tee mieli mitään makeeta varmaan kuukauteen.. 
***
Peale FOTOJAHTI algab jälle "argi-blogi". Nädalavahetus on olnud üks üla- ja alamägi. Reede oleks olnud nagu "13 ja reede". Lapsed tülitsesid omavahel (jah, juhtub sedagi..) ja katsusid kepiga jääd, et kui kaua me, täiskasvanud, suudame rahu säilitada. Eks see pingutamist nõudis... Õnneks enne õhtusööki saime tülid lõpetatud ja rahu majja. Laupäev oli mõnus. Mina tegin "lihtsalt niisama" tordi ja mees tõi "lihtsalt niisama" lilli. Et oli ka kommipäev, siis sai söödud küll liiga palju magusat. Mul vähemalt kuuks ajaks magusaisu läinud. 
Kakkua tehdessään ajattelin  Eva'n siilejä, ne vaan on jotenkin niinsöpöjä, etten saa niitä päästä pois!
Torti tehes mõtlesin Eva siilide peale, mida ma ei ole kuidagi meelest saanud (need kuidagi nii armsad)!


lauantai 30. tammikuuta 2010

FOTOJAHT

Hip-hei, tiiauspaikka pyysi minut mukaan kuva-metsästykseen :) . Kiitos, kiitos, kiitos!Tällä kertaa aiheena SEKAISIN (tai sotkussa?)
***


Hih, tiiauspaikka kutsus fotojahile :) Aitäh, aitäh, aitäh! Aga oskasin kohe valesti teha :O. Proovin nüüd kähku asja kuidagit moodi vähemalt pisut korda ajada. Järgmine kord olen loodetavasti targem... Teemaks seekord SASSIS
Jotkut jutut on sekaisin vaan aamuisin, jotkut niin kauan kunnes lisää sotkua ei enää yksinkertaisesti mahdu mukaan ja asialle on tehtävä jotain..
***
On sasisid, mis on sassis hommikuti ja on selliseid, mis sassis niikaua, kui rohkem sasi lihtsalt juurde ei mahu ja miskit vaja ettevõtta...





torstai 28. tammikuuta 2010

Että kevääseen on  kuitenkin vielä matkaa, käytetään pimeita iltoja hyväksi ja poltetaan kynttilöitä
***
Kuna  kevadeni on siiski veel aega, kasutame ärä pimeidaid õhtuid ja põletame küünlaid

Mistä ihmiset nauttii? Mikä heidät sykähdyttää? Olen omalla kohdalla huomannut hauskoja juttuja. Tänään  sain hetkellisen inspiraation sellaisesta väripaletista: (kuva ei valitettavasti tee oikeutta väreille  )
***
Millest inimesed naudivad? Mis pakub elamusi? Olen enda juures märganud naljakaid asju. Tänä sain täieliku hetkelise elamuse sellistest värvidest: (pilt kahjuks ei too värve esile)


Mielenkiintoista asiassa on se, että en ole suuri voimakkaiden värien ystävä, kotonakin haen mahdollisuuksien mukaan ympärille vaaleita ja neutraaleja sävyjä. Mutta luonnon värileikit  tietyissä olosuhteissa (lohi pannussa:)) on mykistäviä.
***
Tegelikult on aga ju nii, et ma pole üldse selliste tugevate värvide suur sõber. Koduski katsun võimaluste piires enda ümber koguda heledaid ja neutraalseid värve. Aga looduse värvi-mängud  teatud tingimustes (lõhe pannil :))  võtavad ikka tummaks




tiistai 26. tammikuuta 2010

Vaikka on vasta tammikuun loppu ja ulkona oli tänäänkin 20 astetta pakkasta, on mielestäni ilmassa jo kevään odotusta. Aurinko paistoi ihanasti ja tuli tunne, että kohta, kohta on kevät....
***
Kuigi on alles jaanuari lõpp ja väljas 20 külmakraadi, on minu meelest õhus juba kevade ootust. Päike paistis nii mõnusalt ja tuli tunne, et kohe,kohe see kevad tuleb," tiu tiu ja teisiti, kevad tuleb teisiti..."









Tän viikon projektista en olekaan vielä kertonut. Oikeastaan projekti alkoi jo viikonloppuna ja tällä kertaa se on kyllä enemmän mieheni kun minun projekti. Arvaatteko kuvasta?
***
Selle nädala projekt on rohkem mehe, kui minu oma. Kas arvate pildi järgi ära?

Eli kyseessä sitten vanhan (Tripp-Trapp tyylisen) syöttötuolin kunnostus. Ostimme sen huutonetista, kun halvalla sai.... En ehtinyt kuvaamaan ennen purkua, isännällä oli kiire hiomaan tuolia.
***
Tegemist siis Tripp-Trapp tooli moodi lastesöötmistooli korrastamisega. Ostsime selle netioksjonilt (huutonet), kui oli ju nii odav... Enne lahti võtmist ei jõudnudki pilti teha, sest mehel oli kiire tooli lihvima

Eilen saatiin sitten viimeinen (kolmas) kerros maalia pintaan. Että itsekin tykkään kovasti maalaushommista ja mieheni on siitä hyvinkin tietoinen, pääsin minäkin hieman heiluttamaan pensseliä. Pakko kyllä sanoa, että kylpyhuone ei ole just unelmapaikka sellaisille askarteluille... mut kun ei muuallakaan ole tilaa. Minä väkersin sitten iltapäivällä tuolille uuden pehmusteen. Vanha, tuolin mukaan tullut pehmuste, oli hieman pieni ja jäi nyt vara-pehmysteeksi. Yksi juttu tuolista vielä puuttuu. Haluaisin selkänojan ulkopuolelle jonkun kivan tekstin, tai koristekuvan, kun löysin lähes käyttämättömän purkin kultaista koristemaalia. Hyviä vaihtoehtoja vaan on niin paljon, että en osaa oiken päättää. Siitä huolimatta otan mielellään vastaan lisää kivoja ehdotuksia!
***
Eile siis saime kahepeale (sain ka pintsli kätte kui kõvasti lunisin) toolile viimase, kolmanda, värvikihi peale. Õhtupoole õmblesin toolile uue istme-pehmenduse, sest see vana, mis tooliga kaas tuli oli kuidagi liiga väike. Üks asi on veel vaja teha. Tahaksin nimelt tooli seljatoe peale teha väikese teksti või mingi ornamendi. Mida täpselt , see nõuab veel mõtlemist. Aga häid ideid võtan hea meelega vastu!



Ylempi kuva jotenkin sininen..
***
Ülemisest pildist tuli kuidagi sinine



maanantai 25. tammikuuta 2010

Joskus on tilanne, että haluaisi jotain hyvää, mutta kaapit tuntuvat olevan ihan tyhjät ja kauppaan ei viitsisi millään lähteä. Eilen oli meillä just sellainen hetki. Jauhopussin pohjalta löytyi jonkunverran jauhoja, vaan ei riittävästi pellillistä piirakkaa varten. Kaurahiutalepussin pohjalla oli pari desiä hiutaleita - liian vähän kaurakeksien tekoon (huom. meitä 7 syöjää). Margariinia sen verran, että pari leipää sai voideltua, joten en viitsinyt käyttää sitä pois. Öljyä oli noin desin verran. Sokeria oli. Soodaa ja suolaakin.  Että kananmunat ja maitotuotteet on meidän perheessä allergia syistä pannassa, niin näitä ei voinut käyttää. Laitoin sitten kulhoon viimeiset jauhot, kaurahiutalet, sokeria,  desin korppujauhetta, hieman kanelia, soodaa, leivinjauhetta ja vaniljasokeria ja sitten kattelin, että onpas tylsää tavaraa tulossa. Menin jääkaapille tuijottamaan jos sieltä vaikka tulisi joku idea ja tulihan se. Porkkanahillo! Ei muuta kun syksyllä väsättyä porkkanahilloa öljyn ja veden jatkoksi taikinaan, ja sitä  meni varmaan noin puolitoista desiä. Ihanan värisen taikinan ainakin sain aikaiseksi! Että taikinaa oli edelleen liian vähän tuli "leivonnaisesta" hieman lituska, mutta kohosi uunissa kuitenkin ihan kiitettävästi. Tuli siitä sitten sellainen makea, hieman mausteinen teeleipä (jos sille nyt joku nimi pitäisi antaa) mikä pelasti meidän päivän kahvihetken.
***
Vahel on nii, et midagi ei ole. Aga tahaks. Eile oli just nii. Tahtsime kohvi kõrvale miskit head, aga kapid tühjust täis. Pisut oli jahu - aga plaaditäie koogi jaoks liiga vähe. Pisut kaerahelbeid, aga  küpsiste jaoks liiga vähe. Panin siis need kokku ja vaatasin, et ikka vähe. Kapis oli veel riivsaia, panis seda ka detsiliitri jagu (rohkem polnud). Kanamunad ja piimatooted jäävad meie peres allergia pärast mängust välja. Soodat õnneks oli, küpsetuspulbrit kah, suhkrut, soola, kaneeli ja vaniljesuhkrut ka. Neid ka hulka. Siis vedelikud. Margariini oli nii vähe, et piisas ainult leiva peale, seega ei raatsinud seda ära kasutada. Viimane detsiliiter õli läks käiku.Aga ikka  igav värk. Läksin siis külmkapi uksele kappi vahtima - vahel on aidanud... Aitas seegi kord - leidsin porgandimoosi! Panin siis seda oma poolteist detsiliitrit ja veel sortsu vett ka hulka. Värv vähemalt tuli vahva. Et tainast oli siiski vähevõitu tuli koogist (rohkem teeleiva moodi kook) pisut liiga "õhuke", aga kerkis kõigest hoolimata kenasti ja maitses hea :) 





kävijälaskuri tilttasi jostain syystä, joten laitoin uuden....
HAASTE..
Eli kuluneen viikon tehtävä oli kuvan/tekstin siirtäminen kankaalle kuvansiirtopaperia käyttäen (DECAdry PC papers White T-Shirt Transfer). Kuten (huonoihin) tapoihini kuuluu jäi tämäkin ihan viimetippaan. Eli torstain iltana tuli tunne, et joko pitäisi tehrä jotain... Esim. kuvia mitä siirtää. Olin joskus luvannut  7v ja 9v tytöille, että heidän kuvilla kokeillaan. Kuvat kameraan ja koneelle käsittelyyn. Eli kuvat sain. Tekstia varten kaipasin hieman parempaa fonttia kun omasta konesta löytyi ja ne sai helposti ladattu. Esivalmistelyt to iltana hoidettu. Perjantaina alkoi sitten tulostus-sirkus. Aliarvioin koneita. Kun kuviensiirtopapaerin ohjeessa luki, että tulosta kuvat käänteisenä, niin minä käänsin ne koneella valmiksi väärinpäin enkä osannut olettaa, että valitsemalla tulostimen asetuksista paperin laadun kohdalta "kuvansiirtopaperi", tekee tulostin sen kääntö tempun ihan automaattisesti. Näin siinä kävi, että väärinpäin-väärinåäin ne tulostimestä ulos tulivat. Kuvista ei niinkään väliä, mutta tekstin lukemistä kyllä hieman hankaloittaa.... Käytin ne "väärinpäin" olevat tekstit testeihin, että miten siirto onnistuu. Ohjeen mukaan pitäisi silityksen jälkeen antaa kankaan/paperin hieman jäähtyä ennen kuin irrottaa taustapaperin. Huonoa jälkeä tuli, kamalan muovimainen ja kiiltävä sellainen. Olin ilmeisesti silitänyt hieman epätasaisesti joten yhdestä kulmasta oli muovi ihan irrallaan, revin sitten lisää...
***
Pildi/teksti kandmine tekstiilile. Kasutasin t-pluusidele piltide tegemiseks mõeldud paberit (DECAdry PC papers White T-Shirt Transfer). Piltide/teksti väljatrükkimine näitas, et pean rohkem lootma masinatesse. Kuna paberipakil luges, et pilt tuleb enne väljatrükkimist valetpidi keerata (noh, et siis kangale triikides õigetpidi jääks), siis mina nii tegingi. Ma aga ei arvestanud sellega, et meil on väga tark  printer, mis keerab ise pildi ümber kui mina valin paberiks "t-shirt transfer paper". Eks see siis valetpidi-valetpidi sealt siis välja tuligi. Piltidest pole vahet, mis pidi nad jäävad, aga teksti oleks ikka hea õigetpidi lugeda. Ei muud, kui uuesti.. Untsuläinud tekstiga tegin katsetusi. Kõigepealt ikka õpetuse järgi, nii, et kui paberit jupp aega kanga peal triigitud, siis oota pisut enne kui paberi ära tõmbad. Aga nii tuli väga kole, nagu paks kilekott oli teksti peal ja kõigele lisaks olin ilmselt kehvasti triikinud, sest üks nurk oli peris lahti, no rebisin pisut rohkem seda lahti, et palju tuleb...

Sitten kokeilin, vastoin ohjeitä, repiä taustapaperi pois mahdollisemman nopesti silityksen jälkeen. Tulos oli huomattavasti nätimpi, mutta... kestääkö tämä nyt pesua ollenkaan, kun suojaavaa muovikalvoa ei hirveesti ole!? Testataan joskus...
***
Siis proovisin rebida kanga ära kohe kui piisavalt kaua triigitud, ja tulemus oligi palju sümpaatsem, iseasi, kas see ilma kileta pesule vastu peab, aga see on teise korra mure...


Kun en mistään "muoviversiosta" ollut kiinnostunut päätin käyttää sitä toista tekniikkaa. Sormenpääni eivät tykänneet valinnasta, mutta lupasin heille litra tolkulla bepanthenia jos sattuvat palamaan. Kaikki kuvat (reunnimmaiset) eivät onnistuneet siitä huolimatta, kun en tainnut olla riittävän nopea
***
Kuna esimene, ehk "plastic-look" ei huvitanud mind põrmugi, otsustasin kasutada teist tehnikat. Sõrmeotsad ei olnud just rahul, aga lubasin neile palju kreemi peale määrida, kui ära põlevad. Kõik pildid (äärmised) eri õnnestunud sellest hoolimata, kuna ma polnud ilmselt piisavalt nobe, aga tulemus on näha:


Seuraavaksi piti keksiä, että mitä me näistä sitten tehdään. Tekstille oli jo käyttö tiedossa, kuvia piti hieman funtsia. Periaatteisiin kun kuuluu, ettei hirveästi turhuuksia nurkkiin kerätä. Tytöt olivat halunneet jonkun pienen salaisen taskuun tms. Mietittiin sitten kynän kanssa yhdessä
***
Siis oligi vaja mõelda, et mis neist teha. Tekstile oli koht olemas, pildid nõudsid nuputamist. Tüdrukud olid tahtnud mingit salataskut vms. Mõtlesin siis koos pliiatsiga

Mutta mikään näistä ei ollut oikein mieluisa. Päässäni kuitenkin muhi jo suunnitelma. Joten kankaat ja tilpehöörit esille:
***
 Ükski neist ei kõlvanud. Aga minu peas küpses juba plaan, seega otsisin välja kangad ja muud vidinad 

Nuorimmainen aivan innostui
***
Pisike oli kohe indu täis ja tegutsemas



ja kutsui just koulusta tulleet iso-siskot mukaan
***
ja kutsus just koolist saabunud õed ka uudistama

ja mitä siitä seurasi..
no ei muuta kun äiti pakkas tyttöjen puolen tunnin iloittelun jälkeen kaiken takaisin laatikkoon ja jäi odottamaan pikku-näpsän päiväunien aikaa.
No sitten alkoi jotain syntymään
***
Ja sellest tulenes, et mina korjasin pooletunnise lustipeo järel kangad tagasi kasti ja jäin ootama väikese piiga lõunauinaku aega.
Siis sain üht-teist tehtud






Minä sain vihdoin ja viimein  päällystetty kauan sitten taiteltut pahvilaatikot mieleiseksi ja tytöt saivat hassut salataskulliset pikkutyynyt. Että tyynyt olivat sellaisina aika tylsiä, laitettiin hieman hiluja alareunaan koristeeksi:
***
Mina sain lõpuks ometi oma papp-karbid kangaga üle tõmmatud ja tirtsud said naljakad salataskuga padjakesed. Et padjakesed olid natuke igavavõitu, riputasime pisut pärleid alla äärde

Sellaista salataskutyynyä voi kuulemma käyttä ensi jouluna, kun tontut taas virolaisen tavan mukaan tuovat joulukuussa öisin ikkunalle jätettyyn tossuun pieniä yllätyksiä. Ikkunalaudat meillä kun on olemattomat, niin kiva kun saa jotain roikkumaan ikkunankahvaan. Ja tonttu ei voi eksyä yllätyksen saajasta...
***
Kuulsin, et selline salatasku sobib väga hästi jõlude ajal sussi asemel aknapeale. Meil ju susside jaoks liiga väikesed aknalauad ja aknalingi küljset näeb seda muidu ka paremini ja päkapikul ei lähe segi, et kellele ta kommi toob...


Ja se salatasku takapuolella
***
Ja taga olev salatasku


Se seuraava "tyyny" on jo oikealla seinällä, tosi, ilman asianmukaista koukkua ja lipastokin sen alapuolelle tulee vasta ensi viikolla
***
See järgmine padi on juba ôigel seinal, tõsi, konksu selle jaoks veel pole ja kapike seina äärde padjakeste alla tuleb ka alles tuleval nädalal

Ja tähän tarkoitukseen "tyynyjä" päätettiin käyttää ensi joulun asti
***
Ja kuni järgmiste jõuludeni otsustasid tüdrukud hoida salataskus oma telefone

Yhteenveto
En tykännyt käyttää kyseistä "paperia" koska tulos oli hieman epäilyttävä - ohjeta seuratess ruma ja muovinen, oman pään mukaan tehdessä iso riski siitä, että pesunkestävyys on olematon. Eli minun innostus lopahtii melkein alkumetreilla.  Jos joku tietää hyvia vinkkeja paremmista keinoista (ei liimoja/lakkoja - ne on kokeiltu), niin vinkatkaa, olisin tosi kiitollinen!
***
Kui keegi teab paremaid nõkse, materjale (liimid ja lakid on proovitud) jms. pildi tekstiilile saamiseks, siis andke teada, oleksin väga rõõmus!

lauantai 23. tammikuuta 2010

Olen viimepäivinä käyttänyt "tietokoneaikani" (kortillahan se on!) tutustumalla muihin blogeihin ja avastanut itselleni "blogimaailmaa". Siis aivan uskomattoman ihania blogeja ja ihmisiä blogien takana! Mietin, että miten on niin vaikea oikeassa elämässä löytää sielunkumppaneita ja miten bittiavaruus tuntuu olevan (ainakin lukemani/näkemäni mukaan) täynnä heitä! Vai onko se meidän sielu uusia ihmisiä tavatessa vaan niin visusti piilossa.. eikä uskalla heti näyttäytyä...?
***
Paari viimase päeva jooksul olen kasutanud oma "arvutiaega" (jaopärast saan ju!) teiste blogidega tutvudes ja avastanud enda jaoks "blogimaailma". Meeletult palju vahvaid blogisi ja inimesi blogide taga! Imestan, et miks päris elus on nii raske leida hingesugulasi ja kuis blogimaailm tundub olevat (vähemalt loetu/nähtu põhjal) neid täis! Või on see meie hingeke uusi inimesi kohates lihtsalt peidus, ega julge end kohe paljastada...



torstai 21. tammikuuta 2010

Tänään leivottiin. Aamulla pika-pika pieni täytekakku erään meidän pihan pikkumiehen 2v synttäreille ja iltapäivällä kokeiluluonteinen maidoton-munaton maustekakku/kuivakakku omalle perheelle. Täytekakkuun tuli ihan perus sokerikakkupohja, lisäksi Flora vispiä vaniljasokerilla maustettuna, kirpakkaa kotitekoista hilloa, mantelimassaa ja vaaleanvihreeta marsipaanimassaa. Kun en paljon mitoista ja määristä jaksaa välittää, joudun lähes aina soveltamaan, niin tänäänkin mantelimassa ei kahdelta reunalta yltänytkään ihan alareunaan asti joten venyttely-piilottelu hommaksi meni... Alimmaisessa kuvassa väri aidompi. Ai niin mitoiltaan kakku oli noin 11x11cm, korkeus noin 9-10cm
***
Täna küpsetasime. Hommikul kähku-kähku väike tort ühele meie õue poisipõnnile 2a sünnipäevaks ja pärastlõunal katsetus teha piimata-munata keeksi(?) omale perele. Alumisel pildil tordi värv õigem. Tordi  mõõdud 11x11cm ja kõrgus 9-10cm




Mauste/kuivakakkua en ole leiponut pitkään pitkään. Jotenkin olen ollut uskossa, ettei ilman kananmunaa kelvollista tulee. Nyt jokunen päivä sitten löysin munattoman maustekakun ohjeen  blogista nimeltään Maasikas, mitä  pitää tavallaan "kohtalontoveri"  :)  , eli virolainen Suomessa. Kun "munaongelma " oli näin ratkaistu, piti vaan rahkan tilalle keksiä jotain maidotonta ja päätin kokeilla samalla määrällä maustamattomalla soijajogurtilla. Ettei kotoa löytynyt kardemummaa eikä pomeranssi, jätin kyseiset mausteet pois, laitoin lisäksi hieman vaniljasokeria ja (kuten tapoihin kuuluu, ruokaan kuin ruokaan) ripauksen suolaa.
Tulos oli sen verran hyvä, että taidan  kokeilla samalla reseptilla saada aikaiseksi vaaleata versiota, vaikka appelsiinimarmelaadia  luumusoseen tilalla käyttäen. Olen ihan ihmeessä, miten en ole aikaisemmin vastaavan ohjeeseen törmännyt...
Kiitos Ruth!
***
Keeksi moodi kooki pole teinud kaua, kaua. Olen kuidagi kindel olnud, et ega ilma kanamunata sellest miskit välja ei tule. Nüüd, mõned päevad tagasi, leidsin retsepti, kus kanamuna ei olnud. Leidsin selle blogist Maasikas, mida kirjutab omamoodi "saatusekaaslane"  :) , ehk eestlane Soomes. Kui "munaprobleem" murtud, oli vaja nuputada miskit kohupiima asemele ja otsustasin proovida maitsestamata soijajogurtiga. Kuna mul  ei olnud kodus ei pomeranssi, ega kardemoni, siis jätsin need lihtsalt ära, panin juurde pisut vanilja(?)suhkrut ja (nagu mul kombeks - söögi kui söögi sisse) näpuotsatäie soola. Tulemus oli niivõrd hea, et proovin kindlasti sama retsepti järgi teha ka heledamat varianti, näiteks ploomimarmelaadi asemel apelsiinimarmelaadi kasutades. Ma ei saa aru, kuidas ma varem sellise retsepti otsa pole komistanud...
Aitäh Ruth!
***


keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Seuraavista kuvista mieheni sanoi, että onkohan tyttö viettänyt liikaa aikaa hänen kanssa....
***
Järgmiste piltide kohta ütles mees, et äkki on tüdruk liiga palju tema seltsis olnud...




Kysyin tänään lapsilta, että mitä se partisiipin perfekti oikein tarkoittaa (luin jostain sanakirjasta). He eivät oikein osanneet selittää, epäilivät, ettei sellaista muotoa ole olemassa. Siitä siiten  lähti lasten juttu siihen, että suomi on maailman toiseksi vaikein kieli ja että ovat onnekkaita, että ei tartte näin vaikeata kieltä koskaan alusta asti opiskella. 9 vuotias kysyi, että mikä on sitten kaikkein vaikein kieli. Poika sanoi, että varmaan mandariini-kiina. Siihen 14 v sanoi, että ajatelkaa, me osattais kahta maailman vaikeinta kieltä ihan noin vaan jos äiti olisi mandariinikiinalainen...    niin, sanoin, tai siansaksalainen....
***
Küsisin lastelt täna, et mida tähendab "partisiipin perfekti" (lugesin kuskilt sõnaraamatust). Nad ei osanud seda mulle selgitada ja arvasivad, et sellist vormi pole olemaski. Siis läks jutt edasi selleni, et soome keel on maailmas teiseks raskeim keel ja  et nad on väga õnnekad, et neil pole vaja nii rasket keelt koolis õppida. 9 aastane küsis, et mis keel siis kõige raskem on. Poiss vastas, et vist mandariini-hiina. Sellepeale 14 aastane, et mõelge, me oskaks kaht maailma raskeimat keelt, kui meie ema oleks mandariinihiinlane...   just, ütlesin, või seasakslane...

tiistai 19. tammikuuta 2010

Olen luvannut laittaa esille kuvia tekemistäni virkatuista koruista. Tein ne joulumyyjäisin, mutta en sitten päässytkään itse paikanpäälle myymään, joten nyt ne vähän niinkuin keräävät kaapissa pölyä...  Että olin paketoinut korut, en nyt raaskinut paketteja avata ja otin kunnon kuvan vaan parista korusta. Loput voin joskus pistää esille paketteineen päivineen...
***
Lubasin panna siia üles ka mõned pildid oma heegeldatud ehetest. Kuna kõik ehted on pakitud, siis ei raatsinud pildistamiseks avada kui kaks pakki, teistest võin kunagi pildid panna koos pakenditega

Enkeli kaulakoru, mitat korkeus ~4,5cm, hameosan leveys ~5cm,
Löytyy myös Enkeli korviksia


Kukka korvikset, kukan läpimitta ~3,5cm


 Enkelikoru



 Kukka-korvis

Muissa koruissa periaatteesa samat mallit, vaan helmet/ketjut/nauhat erilaiset

Viime viikonloppuna leivottiin pikkutyttöjen kanssa pitkästä aikaa pullia.
***
Üle hulga aja tegime nädalavahetusel tüdrukutega saiakesi



Nuorimmainen tais olla ensimmäistä kertaa tässä touhussa täysillä mukana. Mutta otteet oli kuin ammattilaisella..
***
Kõige pisem lõi kaasa esimest korda. Aga võtted olid nagu vanal tegijal....

Tyttöjen leipomat pullat
***
Tüdrukute tehtud saiakesed



 .
Puoltoistavuotias tippui tänään aika ikävästi keittiönpenkiltä... Silmänkulmaan taitaa nousta  mojova mustelma. Onneksi ei käynyt pahemmin. Sattuuko äitiin mikään enemmän kuin oman lapsen kipu tai suru?
Tämän viikon projektiksi päätin ottaa kuvan siirtämisen kankaalle ihan oikealla kuvansiirtokalvolla. Ostin  näitä kalvoja jo viime vuoden puolella Suomalaisesta Kirjakaupasta, olivat mun mielestä aivan älyttömän kalliita ja mietin pitkään, että raaskinko ostaa ollenkaan (minussa taitaa asua ainakin yksi pieni laihialainen). Mutta olinhan kokeillut kuvan siirtämistä aikaisemmin huonoin tuloksiin erilaisilla liimoilla yms. joten vaihtoehtoja ei enää ollut paljon jäljellä - joko ostan kalvoja tai luovun suosiolla. Harvemmin luovutan, kai se on älyn puutetta.... Näyttää myös siltä, että kakku-tehtävästä sain jonkin-näköisen kakku-tartunnan (tähän tarttuneita tuntuu olevan Suomessa enemmän kuin sikainfluenssaan tartunnan saaneita), joten pienimuotoinen kakuntekokin on tälle viikolle tiedossa. Kamera on myös pullollaan kuvia, joita olisi kiva saada tänne esille, joten koetan silläkin rintamalla saada jotain lähipäivinä aikaiseksi.

maanantai 18. tammikuuta 2010

"Elämä täällä Maassa on kallista, mutta pitää muistaa, että siihen sisältyy jokavuotinen matka Aurinkon ympäri".


Luin tän vanhan sanonnan pari päivää sitten jostain virolaisesta blogista ( jonka nimeä en valitettavasti muista) ja nyt tämä lause vaan pyörii päässä. Miten voisi paremmin ilmaista sitä, että negatiivisissä asioissa on yleensä myös positiivinen puoli? on vaan itsestämme kiinni halutaanko me nähdä se ja pitää sitä tärkeänä.


Sanonnan loppuosaan  tekisi mieli lisätä, että toiset sijoittaa samaan reissuun huomattavasti  enemmän  kun toiset vaikka sightseeing on käytännössä sama kaikille....

lauantai 16. tammikuuta 2010

Tappelin tässä pitkään kävijälaskurin kanssa, kun en meinannut millään hokaista koko juttua.... nolo-nolo.. Olihan se sitten loppupelissä tosi yksinkertaista. Pitää vaan ajatuksella lukea, eikä olettaa. Nyt se sitten siellä sivupalkissa komeilee ja katotaan eksyyks tänne mun lisäksi muitakin. 
Mietin tässä itselleni tehtävää seuraavalle viikolle. Että liittyisikö se mahdollisesti ompeluun, tai sisustamiseen, tai molempiin? Meidän huushollissa on aina joku juttu kesken ja odottaa valmistumista, joten kunnes haasteita alkaa tulla muualta saan aikani kulumaan näiden "tekemättömien töiden" parissa. Hmm... Eteisen seinällä on kaksi tyhjä taulunkehystä minne ei ole löytynyt mitään näköhermojani miellyttävää kehystettävää... Toisaalta olen tässä eri keinoin kokeilut kuvien siirtämistä tekstiilille, mutta vielä on kokeilematta kuulemani mukan paras keino.... No, vielä päivä aikaa miettiä!

perjantai 15. tammikuuta 2010


Yön maaginen hetki, kun kaikki 7 lasta nukkuu ja kadut kaupungissakin ovat hiljentyneet.... Ennen kun käperryn mieheni kainaloon odottamaan aamua on pakko laitta  kuva tästä aamusta, kun aamukahvin aikana pihalla huristeli lumitöitä tekevä traktori...

"Aamukahvit" ja traktori








Haasteen tuloksena synyti kaksi kakkua. Toinen koti-porukoille ja toinen kavereille. Aloitetaan koti-kakusta. Että yksi kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa, niin koetan pidätellä kirjoitusvimmaa ja kommentoida kuvia mahdollisemman lyhyesti.

ENSIMMÄINEN KAKKU

1. Kuvassa soija-vispivaahtoa johon lisäsin maidotonta suklaarouhetta. Sitä tuli kerrosten väliin lakkojen päälle






2. Tässä hauska vaahtokarkkimassa. Unohdin laittaa karkkien sulatusvaiheessa kulhoon vettä, johtuiko siitä, että näytti kaulittuna vähän kuin selluliitti-iholta... Kaulinnan alkuvaiheessa tuntui, että asfalttijyrälle olisi käyttöa, mutta homma helpottui loppua kohti. Ohje Kinuskikissansivuilta.


3. Kakun kokoaminen



4. Rakennustyömaa.. Marsipaanimassa kaulittu ja nostettu kakun päälle . Vaahtokarkkimassasta kaulittu reunus hakee muotoa. Koristeet massaan painelin haarukalla ja sellaisella "työkalulla" jolla joskus tule jäljennetty vaattaiden kaavoja...



5. Lopputulos. Hieman runsas ja hiomaton, mutta pitihän ne koristeet jonnekin käyttää..



6. Sokerikoristeet tehtiin tomusokerilla jatkatusta pikeerista. Idea oli susi jo syntyessä... En suosittele edes kokeilemaan. Kannatta koristeisiin tehdä oikea muotoiltava sokerimassa. Ohje siihen löytyy Kinuskikissalta, sieltä löytyi mm. ohje pikeerin valmistukseen.



7.Sankari tykkäsi. Jopa mausta.






TOINEN KAKKU

1.Toisen kakun kohdalla huijasin hieman -käytin kaupan kakkupohjaa ( kun ei ollut huolta muna-allergiasta ja aikataulukin tiukanpuolinen). Kerrosten välissä mansikoita ja go-greenin "vispikermaa".


2. Kakku päällystettiin kaulitulla vaahtokarkkimassalla ja reunanauhaksi laitettiin kaakaolla värjättyä mantelimassaa. Vaahtokarkkimassaan ei lisätty mitään väriainetta - karkkien oma väri antoi massalle ihanan puhtaan pehmeän keltaisen sävyt. Edempänä kuva käyttämistäni vaahtokarkeista. Sen verran vaikutin väriin, että laitoin mahdollisemman vähän vaaleanpunaisia joukkoon.


3. Kukat kakun päällä taas siitä jatketusta pikeerista... "Reunakuvio" pikeeria. Ja tietenkin tummaa maidotonta suklaarouhetta.


4. Ja tässä nämä vaahtokarkit (jämät..). Kuten näkyy, kulhossa ei ole yhtään missä ei olisi vaaleanpunaista - ne meni kaikki .


5. Lisää kakkuprojektin jämiä... Tytön alunperin toivomat siniset ruusut eivät sitten enää kelvannutkaan. Itsenäisyyspäivää odotelleen... Nämä on sitten muuten meidän tyttöjen (isojen ja pienien) ensimmäiset ruusukokeilut


6.Ja vielä hyppysellinen jämiä...

LOPUSSA KIITOS SEISOO! ELI KIITÄN KAIKKIA KAKKUBLOGIEN PITÄJIÄ !

Erikseen mainitsen Mansikkamäen , Kinuskikissan ja Kakkuhelmen sivut.