Ei tuukaan.. Ei tule..

..postausta valokuvakirjasta, kun en ehtiny sitä kuvaamaan. Tänään on ollut ihan jouluiset fiilikset täällä Vantaalla. Johtunee siitä kauhiasta lumikerroksesta, joka viimeisen vuorokauden aikana alas on satanut ja peittänyt kaiken puhtaan valkoisen täkin alle. Kaunista oli. Illalla nousi tuuli ja ravisteli puista isommat lumet alas, mutta päivällä kattelin, että parhaimmillaan oli ohuilla oksilla melkein 10 cm lunta! Hurjaa.. 

Tänään ollaan nuorimmaisen kanssa käyty kirjastossa ja ommeltu tytölle käsinukke. ( Sammakko kylläkin. Koska siihen otukseen löytyi sopivia tilkkuja). Kirjastosta haettiin paksu kirja Kiljusten herrasväestä, koska minulla on ainakin sen kokoinen aukko sivistyksessä ja sitäpaitsi lupasin lapsille, että pian aloitetaan taas yhteiset iltalukuhetket (ei vielä tänään..)  

Kun mies kotiutui illalla kuuden maissa, häivyin kameran kanssa pimeyteen. Vastoin suunnitelmiä, jouduin lähtemään ulos ilman kameranjalkaa, koska sieltä oli yksi nippeli HUKASSA.. ( ja se kyllä  otti päähään..)  Näin olleen kuvista tuli suttusia tai salamalla pilattuja. Mutta oli ainakin mukavaa olla itekseni ulkona. Suttuisilla ja salamalla pilatuilla kuvilla voi ilman omantunnon tuskia hieman leikitellä, vaikka näin:

***

.. juttu fotoraamatust, sest pildid jäid tegemata. Täna on aga olnud täiesti jõulune tunne meil siin Vantaal.  Ja see puha lume süü. Viimase ööpäeva jooksul sadas maha väääga paks kiht uut ja värsket ja RASKET lund, mis kõik vanad lumed ja sodid enda alla peitis. Oli niii nii ilus! Õhtul tõusnud tuul puhus kahjuk sjuba suuremad lumed okstelt maha, aga päeval vaatasin, et oksakeste peal oli paiguti pea oma 10 cm lund. Võimas!

Täna käisme pesamuna koos raamatukogus ja kodus õmblesime tirtsule käpiknuku. ( Konna-nuku, sest selle olevuse jaoks olid sobivad kangatükid olemas). Raamatukogust kandsime koju ühe väga paksu raamtu Kiljuste perest (ei tea eestkeelset nime - usun, et on isegi olemas), sest minu hari(d/t)uses on muuhulgas ka selle raamatu suurune auk ja pealegi lubasin lastele, et alustame jälle õhtused ühised jutulugemishetked.

Kui mees õhtul kuue paiku koju jõudis, kadusin mina kaameraga pimedusse. Kahjuks plaanide vastaselt ilma statiivita, sest sealt oli üks jublakas KADUNUD..  ( tegi meele veits mõruks..) Seetõttu piltidest tulid kas udused või välgused. Aga igaljuhul oli mõnus üksi väljas käia. Uduste ja välguste piltidega võib aga ilma suuremate südametunnistuspiinadeta pisut mängida, kasvõi nii:

Isompana ehkä parempi..

  Suurena ehk parem.. 

:)