Itsekkyyden palkka. Isekuse palk.

Päätin tänään klo 19.30 paistaa jääkaapista pois viimeisen klöntin viikonloppuna tehdystä piparitaikinasta. Siitä riitti neljään pellilliseen. Että kello oli jo "ilta" ( ja mitä tärkeintä, lapset olivat jo leiponeet 7 pellillista sunnuntaina), käytin valtaani, enkä päästänyt ketään mukaan paistopuuhiin.  Mutta erittäin ikävä ihminen olin siinä vaiheessa, kun piparit tulivat uunista - annoin jokaisen lapsen ottaa vaan kaksi piparia! Paljastan tässä, että olin tietoisesti itsekäs ja tiukka, koska minua hieman otti päähän, että sunnuntain seitsemästä pellillisestä jäi minulle vaan se pari piparia, ja näistäkin oli joku nuolaissut kuorrutuksen pois. Joten pakkohan mun nyt oli varmistaa, että tällä kertaa saan hiukan enemmän!? En tietenkään paljastanut lapsille oikeata syytä tiukkaan linjaan, vaan korostin myöhäistä kellonaikaa ja mahdollisuutta saada herkkuja huomennakin. Miten siinä sitten kävikään...   tietenkin itsekkyys "palkittiin". Poltin viimeisen pellillisen sen verran pahasti, että haisen varmaan jouluaattoon asti kärventyneille pipareille.

Tontut kuulemma käyvät jo vakoilukeikoilla. Kolmevuotias ties kertoa.

Sanoi myös, että ei mitään hätää, koska hän on kyllä kiltti. Ja että joulupukki kyllä tuo hänelle jotain ihania juttuja, ainakin sydämiä, tähtiä ja kukkia ja pinkkiä ja violettia.

Näin sitä luodaan pukille paineita...

Küpsetasin õhtul 4 plaaditäit pipakooke. Lapsi küpsetama ei lasknud ja kui koogid valmis, lubasin neist igaühel võtta täna vaid kaks koogikest. Olin teadlikult väga isekas, sest pühapäevasest 7 plaaditäiest jäi mulle ainult paar piparkooki, nendeltki glasuur pealt ära limpsitud. Nüüd siis tahtsin kindlustada, et saan veits rohkem. Isekus maksis kätte ja viimane plaaditäis kõrbes ahju nii põhjalikult ära, et haisen vist pühadeni välja kõrbenud piparkookidele...

Kolmeaastane teadis rääkida, et päkapikud juba käivad. Aga, et tema on nii-kui-nii nii hea, et saab kindlasti jõuluvanalt midagi toredat, nagu näiteks

  südameid, tähekesi ja lilli ja  roosat ja violetti!

Ei ole jõuluvanal lihtne...