Eilen aamupäivällä ihmettelin yhtäkkiä alkanutta kolkutusta, ääni kuulosti siltä kuin joku koettaisi tulla katon kautta sisälle, sikäli outoa, koska vaikka asutaankin viidennessa kerroksessa on päällämme vielä yksi kerros... Menin kuitenkin kattomaan, että näkyykö mitään. Ja siellä ikkunan takana he olivat - lumimiehet poistamassa lunta meidän parvekeiden katoilta. Oli jo aikakin...
***
Eile hommikupoolikul kuulsin ühtäkki imelikku kolistamist, justkui prooviks keegi katuse kaudu sisse tulla (kuigi elamegi 5 korrusel, on meie peal veel üks korrus ja see tegi asja kummaliseks). Läksin siis vaatama, et kes ja kus. Ja seal akna taga nad siis olid - lumerookijad rõdukatustelt lund alla lükkamas. Jõudsime ikka ära oodata...
Mietin, että olisiko ollut kohteliasta pistä pää ikkunasta ulos ja kysyä, että saanko valokuvata heitä, mutta jospa he olisivatkin sanonut EI? tai vaatinut siitä hyvästä kupillisen kahvia? Ihan varalta käsittelin hieman kuvissa heidän kasvoja, että jos joku omasta mielestä sattuu tunnistamaan heidät, niin voivat halutessaan
sanoa, että en kyllä ole minä....
***
Mõtlesin, et äkki oleks olnud viisakas pista pea aknast välja ja küsida pildistamiseks luba, aga mis siis kui nad oleks öelnud, et Ei, ei mingil juhul?, või siis nõudnud selle eest tassi auravat kohvi? Igaks juhuks töötlesin pisut pildil nende nägusid, et kui keegi nad oma arust ära tunnistab, siis võivad soovi korral väita, et mina seal pildil küll ei ole . Ja Tervitused Tiiauspaikan Tiiale, kellel ka mõni aeg tagasi mees akna taga oli ja kes ka sellest oma blogis kirjutas :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti