"Nyt vasta tuntuu, että kesäloma oikeasti alkaa," sanoi 6v avattuaan aamulla mökillä silmät . Tuntuu ihan samalta. Vaikka aina tänne tulo kesän alkaessaan on pieni järkytys - nurmikko on polviin asti, venähtäneet voikukat ovat vallanneet etupihan, kaikki on jotenkin söpösti villiintynyt - niin tuntuu aivan älyttömän mukavalta aloittaa kaikki "mökkipuuhat" . Ensityökseen ajellaan päivä ruohonleikkureilla ja kitketään niin että kämmenet savuaa.
Tänä kesänä jotain on kuitenkin hieman toisin kuin aikaisemmin. Viime vuonna ehdin ensimmäistä kertaa laittaa maahan joitakin perennoja ja sipulikukkia, joten nyt sai jännityksellä odottaa,
että ovatko kaikki hengissä. Aika pitkälti olivat.
"Alles nüüd on selline tunne, et suvevaheag algab", ütles 6a tirts, kui hommikul maakodus silmad lahti lõi. Täpselt nii ongi. Kuigi alati suve alguses siia tulles olen pisut shokis - muru põlvini, väljaveninud võililled on vallutanud majaesise, kõik on kuidagi mõnusalt liiga metsik - on jube mõnus hakata kõiki neid "maakodutöid" tegema. Kõigepealt täna siis muruniiduki selga/taha ja hiljem rohin ja rebin ohakaid ja muid vaenlasi valedest kohtadest välja, nii et peopesad suitsevad.
See suvi tuli siiski pisut teisiti kui eelmised.
Eelmisel aastal sain esimest korda ise maha istutatud mõned püsililled/taimed ja nüüd oligi põnev näha, et kas kõigil ikka hing sees. Enamvähem kõigil oligi.
Taustalla näkyy etupihan voikukat... :O
Pyykkinarut odottavat pyykkejä, tänä vuonna meillä on pesukonekin!
Tulevan piha-aitan/leikkimökin postilaatikko ja ilmoitustaulu :)
:
Sitten jotain kukkivaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti