maanantai 22. helmikuuta 2010

Kuva menneisyydestä. Pilt minevikust.

Tässä jokunen aika sitten huomasin, että valokuvametsästykseen osallistuu henkilö jonka kanssa tiemme kohtasivat pieneksi hetkeksi v  2007 syksyllä. Laitoin hänelle pikkuisen viestin ja yllätyksekseni hän vielä muisti minut. Kaiken lisäksi hänellä oli arkistojen uumenissa tallessa pari kuvaa, jonka hän oli silloin minusta ottanut ja ystävällisesti hän lähetti ne minullekin. Että itselläni ei silloisesta tapahtumasta ollut yhtään kuvaa, olin kuvista tosi iloinen. Harvemmin tykkään katsoa itseäni kuvista, mutta tätä kuva kehtaan esitellä muillekin :)
***
Mõni aeg tagasi märkasin, et FOTOJAHIS osaleb keegi, kellega minu elutee on väikeseks hetkeks ristunud 2007 aasta sügisel. Saatsin talle väikese sõnumi ja minu üllatuseks ta veel mäletas mind. Lisaks sellele oli tema arhiivides ka paar minust tehtud fotot, mis ta lahkelt mulle meilile saatis. Kuna mul endal sellest sündmusest fotosid polnud, olin piltide üle väga rõõmus. Minust pole just palju  pilte, kus ma endaga rahul olen, seda  aga, võin näidata teistelegi :)
2007 syyskuu ja kuvaaja löytyy tästä
***
2007 september ja fotograafi leiate siit 

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Valmiiksi tuli! Ja saigi valmis!

Tässä sitten lähes kahden viikon uurastuksen tulos (tytöllä kyllä ikää jo 1v ja 7kk..). Tulikin sen verran söpö, ettei tätä neuletta viitsi liivin alle piilottaa. Kai mun on tehtävä siihen tarkoitukseen vähemmän söpö. Mutta kyllä tässä haastetta oli! Jo puolen tunnin yhtäjaksoisen puikkojen heiluttamisen jälkeen tuli tunne, että nyt riitti ja väkisin kun jatkaa, niin rupee silmät painumaan kiinni. Kun olin aloittanut ekan hihan neulomisen, kysyi mies, että joko sä aloitit tekemään uutta paitaa. Tästä voi tehdä kaksi päätelmää - joko mieheni mielestä villapaitaan ei tarvita kun etu- ja takakappale, tai sitten hän tuntee minut niin hyvin, että tietää mun tässä vaiheessa monesti jättävän leikin kesken ja aloittavan uuden projektin... (paljastan, että kumpikaan päätelmistä ei ole ihan väärä). Kahden viikon aikana oli varmaan kolme-neljä päivää, kun en koskenut työhön ollenkaa. Joten kymmenen päivän työ. 
***
Kaks nädalat ja siin nüüd see valmis töö on (tüdrukul küll vanust juba 1a7k..).  Saigi kampsist nii armsake, et ei tahagi teist vesti alla peita. Küllap ma pean selleks otstarbeks uue, vähem armsa, kampsuni kuduma. Aga tegemist oli üksjagu. Juba peale pooletunnist varrastega vehkimist tuli tunne, et nüüd aitab ja kui vägisi jätkasin, siis kippusis silmad varsti kinni vajuma. Kui olin just alustanud esimese varruka kudumist, küsis mees, et kas hakkasid juba uut kampsunit tegema... Sellest võib teha kaks järeldust - esiteks, kas mehe meelest pole kampsuni jaoks vaja muud  kui esi- ja tagatükk, või siis tunneb ta mind nii hästi ja teab, et kipun alustama uusi projekte enne kui vanad lõpetatud... (tunnistan, et mõlemas on tõetera sees). Kahe nädala jooksul oli kolm-neli päeva, kui tööd üldse ei puutunud. Nii et kümne päeva töö.


Laitettiin villasukatkin kuvausta varten jalkaaan, mutta ei ne siellä kauan pysynyt.
***
Pildistamise ajaks panime villased sokid ka jalga, aga ega nad kaua jalas püsinud.


Sukat on neulottu jo vuosia ja vuosia sitten ja nyt käynyt pieneksi tällekin neidille
***
Sokid on kootud  aastaid tagasi ja jäänud juba  väikseks peasamunalegi.

Varpaat paljaana :)
***
Varbad paljad :)


Pipoa varten tehtiin kaksi tupsuakin, mutta näille oli nyt parempaa käyttöä, joten laitetaan ne vasta siinä vaiheessa kun pipo sellaisenaan alkaa kyllästyttää
***
Mütsi jaoks tegime ka kaks tutikest, aga neile leidis piiga paremat kasutust, seega paneme tutid mütsi peale alles siis, kui tutita mütsist ära tüdineme 

perjantai 19. helmikuuta 2010

FOTOJAHT "Jää", Valokuvametsästys "Jää"

Kuigi sõnast "jää" tuleb esmalt meelde külmunud vesi, siis praktiliselt samal hetkel saab sõna ka teise tähenduse - "ära mine". Omamoodi vastandid. "Ära mine" selline soe ja hooliv, jääks muutunud vesi aga  külm ja  kõva... Et sobivat "ära mine" hetke kaamera ette ei osunud, siis lepime talvise jääga. Esimesed fotod on sarjast "kaev". Kõik selle sarja pildid tehtud samast kaevust 2005/06 talvel, Tartu lähistel. Kui nüüd keegi on siiski arvamusel, et seal kaevus lihtsalt suureks kasvanud härmatis, siis neile on pakkuda kolm värsekt jääpurika-fotot Vantaalt :)
***
Aiheena siis "jää". Kova ja kylmä kuin jäätynyt vesi, tai lämmin ja välittävä kuin "älä mene"? Että "älä lähde" hetkeä en kameran eteen saanut, täyty tyytyä talviseen jäähään. Ensimmäiset kuvat on sarjasta "Kaivo", otettu talvella 2005/2006 samasta kaivosta Tarton lähistöllä. Jos nyt joku on sitä mieltä, että kaivo on vaan "isossa härmässä", niin heitä varten on lopussa kolme ihan tuoretta jääpuikko-kuvaa Vantaalta :)








Ja purika-pildid:
***
Ja puikkoja:






Läksin vist liigagi hoogu.. sai nii palju pilte
***
Taisin innostua liikaakin... tuli aika montaa kuvaa
***

Teised piltnikud leiad siit .  Toiset kuvaajat löytyvät tästä

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kun EGO ottaa vallan


Eli tänne laitan sen vironkielisen laulun sanat, mistä edellisessä postauksessa mainitsin. Tekee hyvää (ainakin minulle) välillä kuunnella, että alkaako kuulostaa liiankin tutulle...

***
Siia panen siis Vaata mind! laulu soomekeelse tõlke..
***

Noniin noniin noniin katso minua!
katso katso katso minua (4x)

Talvella luistelen, mut kesällä kalastan meren rannalla
keräilen postimerkkejä, piirrän, urheilusta olen ollut aina kiinnostunut
esimerkiksi viime keskiviikkona leikin itsekseni hippaa
luonnossakin tykkään kävellä, siellä voi kuunnella linnun laulua
muutenkin tykkään tehdä kaikenlaisia jänniä juttuja
esimerkiksi viime tiistaina kasasin ison telkkarin

Katso katso katso minua (4x)

Jo poikasena minulla oli aika hyvä mielikuvitus
esimerkiksi minulle ei ollut mikään ongelma tehdä ammeesta tyyny
elämässä en jää hätää kärsimään, siitä olen ihan varma
kun osaa kaikkee, ei tartte pelätä mitään
viime perjantaina tein sokerijuurikkaasta pyykkikoneelle rummun
niinpä, ei ole asioita mitä en osaisi tehdä

Katso katso katso minua (4x)

Yleensäkin tykkään keksiä kaikenlaista
sitten teen näistä tavaroita, että muillakin olisi hyvä
sosiaalisesti olen taitava, keskustelen ihan vapaasti
esimerkiksi eilen juttelin koko päivän kaverin kanssa
niin, että olen monipuolinen, kaunis, viisas ja taitava
esimerkiksi pystyn syömään kokonaisen kilon brikettia

Katso katso katso minua (4x)

Eilen tein pienen kokeilun, laitoin piirakkaan munaa
maistui ihan sille kuin piirakkaan olisi laitettu munaa
tulevaisuudessa minulla on suunnitelmissa perustaa oma firma
siellä työskentelee 4 ihmistä, minä olen tyytyväinen
vaikka minulla olisi tylsää, kaikki onnistuu minulta

Katso katso katso minua (4x)

Tänään

Viime viikon haaste-tehtävä jatkuu tällä viikolla. On ollut muita hommia. Ja purkutöihinkin jouduin, kun olin taas kerran liian itsevarma. Liialliseen itsevarmuuden ja ylpeyden lääkkeeksi kuuntelin virolaista  pila-laulua 
"Katso minua" (sanoista käännös seuraavassa postauksessa..) Eli villapaidan hihat tuli hieman erikokoiset, vaikka kuinka laskin ja mittasin. Nyt sitten ruvetaan neulomaan hihoja yht-aikaa, kuten jo peruskoulussa neuvottiin. Hihojen "erikokoisuus" johtui minun epätasaisesta neulonta käsialasta, joka päivästä (tai ties mistä) riippuen on joko löysä tai erittäin löysä... 
 Purkutöiden lisäksi  oli aamulla tietenkin muutakin puuhaa. Pienen toipilaan kanssa ensin maalattiin ja sitten leivottiin.
***
Eelmise nädala ülesanne jätkub sel nädalal. Oli muud tegemist. Ja pidin pisut ka üles harutama, kuna olin taas liiga enesekindel. Liigse enesekindluse ja kangekaelsuse raviks kuulasin Peeter Oja laulu "Vaata Mind" mille sõnu kõik eestikeelsed lugejad ilmselt tunnevadki... Niisiis õnnestusin kuduma kampsunile erineva suurusega varrukad. Nüüd siis hakkan kuduma kahte varrukat ühe-aegselt nagu juba algkoolis õpetati. Varrukate suuruse vahe oli tingitud minu kudumise-käekirjast, mis päevast ( või teab millest) sõltudes on kas lõtv või väga lõtv...
Lisaks harutamistööle oli meil hommikupoolikul muidki tegemisi. Kõigepealt maalisime ja siis küpsetasime.







Ymmärrän kyllä tuttuja, jotka meidän leivonta kuvat nähtyessään päättävät seuraavalla kerralla ottaa meille tullessaan omat eväät mukaan :)
***
Saan aru tuttavatest, kes peale meie küpsetamis-piltide nägemist, otsustavad järgmisel korral meile külla tulles omad koogid kaasa võtta :)



Bon appetit!
***
Head isu!

tiistai 16. helmikuuta 2010

Pari viimeistä päivää ovat olleet piikikkäitä, sellaisia joita kukaan ei halua että kohdalle osuu, meinasin jo kirjoittaa pitkän valitus-postauksen tännekin, mutta tajusin, että eihän siitä ole mitään hyötyä kellekkään. Ja nyt tänään onkin asiat huomattavasti paremmin, kun miltä vielä eilen kuviteltiin. Taloudellinen menetys jää puolet pienemmäksi. Ja vaikka tonnikin on meille aika iso raha, niin sehän on vaan maallista, kuten Kassinen sanoisi. 
Joten ajaakseen pois ikävät ajatukset leikin eilen illalla lasten nukkumaan mentyessä, toisella silmällä olympialaisia seuratessa, hieman kuvankäsittelyohjelmalla.  Mun kaltaiselle aloittelijalle suo sellainen paljon iloa...
***
Paar viimast päeva on olnud kuidagi okkalised, sellised, millest hea meelega kaarega mööda käiks. Pea-aegu kirjutasin pika kurtmis-loo juba blogissegi, aga siis sain aru, et sest pole ju kasu kellelegi. Ja täna ongi asjad palju helgemad kui nad veel eile paistsid. Rahaline kaotus jääb poole väiksemaks. Ja kuigi tuhatki eurot on meile suur raha, siis see on siiski ainult raha, mida me kaotasime. Ja et kurvad mõtted peast välja saada mängisin eile õhtul, kui lapsed oli magama saadud, pisut arvutis fotodega. Minusugusele algajale pakub  fotode töötlemine veel piisavalt lusti...




Samasta asetelmasta saa kivasti erilaisia tunnelmia aikaiseksi
***
Samast asjast saab mõnusalt erineva  meeleoluga pilte 

maanantai 15. helmikuuta 2010

Arvonta. Loosimine.

Viime viikonlopun arvonnan voittaja on selvinnyt! Onnettarena toimi meidän kuopus joka viikonloppuna isekeneestä kuumeesta huolimatta oli toimeessa erittäin päättäväinen..
***
Nädalavahetuse loosimise võitja on selgunud! Loosijana oli meie pesamuna, kes hoolimata nädalavahetusel alganud palavikust, tegutses vägägi otsusekindlalt...
Voittaja kourassa
***
Võitja peos

Voittajaa ei luovuteta, neuvottelut alkavat...
***
Võitjat ei loovutata, algavad läbirääkimised...

Ja voittaja on:
***
Ja võitja on:



sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Valentine's Day!

Ystävänpäivän kunniaksi tehtiin sydänkakkusia. Oli aika rankka homma..
***
Sõbrapäeva puhul tegime "südamlikke" koogikesi. Oli päris ränk töö..
Mutta tulipa tehtyä. Pari näistä jopa saatiin näyttämään ihan kelvolliselta
***
Paarist koogist saime imekombel päris kenakese

Maku oli parempi kuin ulkonäkö :)
***
Maitses parem, kui välja nägi :)

perjantai 12. helmikuuta 2010

FOTOJAHT "tagurpidi", valokuvametsästys "väärinpäin, nurin"

Seekord pani päris mõtlema. Leidsin ühe foto, kus otseselt tagurpidi, teise sellise kus loogiliselt võttes peaks olema teistpidi ja kolmanda kus vähemalt pool on tagurpidi... Kvaliteedilt kõik fotod eriti viletsad nii et, ehk  see on see kõiki pilte siduv "tagurpidisus"...?
***
Tällä kertaa piti ihan miettiä. Löysin yhden  kuvan, missä ihan selvästi väärinpäin, toisen sellaisen, missä loogisesti ajatellen pitäisi olla toisinpäin ja kolmannen sellaisen, missä ainakin puolet on väärinpäin.. Laadultaan kaikki kolme kuva erittäin heikkoja, joten olisiko siinä yhdistävä "nurinpäisyys"...?
Poekärud meie kodutee äärt "kaunistamas". 
***
Kauppakärryt "komistamassa" meidän kotikadun reunaa


Suur õde ja väike õde
***
Isosisko ja pikkusisko


Meie kodus on vahel selliseid sildu rohken kui üks
***
Meiltä saattaa joskus löytyä useampkin sellainen silta

PS. Kui sa ei soovi osaleda loosimises, aga soovid jätta kommentaari, siis kriba teksti lõppu lihtsalt:  (EI)
***
PS. Jos et halua osallistua arvontaan, mutta haluat kuitenkin jättä kommentin, niin kirjoita kommentin  loppuun: (EI)

Teised jahilised leiad siit  . Muut metsästäjät löytyvät täältä

Osaanko enää!? Kas enam oskan!?

Jokin aika sitten päätin kokeilla, että onko vanhat piirrustustaidot ruostunut tyystin. Kävin kynäostoksilla ja etsin sopivaa kuvaa. En ollut ihan tyytyväinen tulokseen, mutta tiesinhan sen, että sekin taito vaati harjoittelua pysyäkseen kohtalaisena. Viimeisestä kunnon piirrustuksesta olikin vierähtänyt jo yli kymmenen vuotta. Mutta jonkin-näköinen into palasi ja nyt on vaka aikomus päästä vuodessa lähestulokoon samaan osaamiseen, mikä oli noin 15-17 vuotta sitten.... Saa nähdä... Kuvassa nyt se reilun kuukauden takainen kokeilu.
***
Mõni aeg tagasi otsustasin proovida, et kas vana joonistusoskus veel kuidagimoodi käpas. Ostsin pliiatseid ja otsisin sobiva foto, mille järgi joonistada. Tulemusega ei võinud just rahule jääda.. Aga eks ma teadsin isegi, et seegi oskus nõuab harjutamist. Pealegi viimasest joonistusest ikka üle kümne aasta. Aga mingi väikse sädeme see proovitöö sütitas ja nüüd ongi kindel plaan saada aasta jooksul pliiats käes püsima enam-vähem sama hästi, kui 15-17 aastat tagasi. Eks me näe... Pildil  proovitöö

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Resepti, Retsept


Tässä hieman myöhästynyt Runebergin torttujen maidoton ja munaton resepti:
4dl jauhoja
2,5 dl sokeria
1 dl mantelijauhetta
1dl korppujauhetta tai keksinmurusia
 (esim. digestive keksit maidottomia/munattomia)
0,5 dl mantelirouhetta (en käyttänyt, kun en tykkää)
2 tl vaniljasokeria
1 tl soodaa
1 tl leivinjauhetta 
Maun mukaan halutessaan mausteita
 (esim ripaus kardemummaa, kanelia)
1,75 - 2 dl juoksevaa margariinia (tai sinistä Keijua sulatettuna)
2,5 dl soijajogurttia
1,5 dl appelsiinimarmelaadia
 (muutkin hapahkot marmelaadit käy, itse käytin porkkanahilloa)
2spl rommia tai konjakkia
 (minulta ei löytynyt, käytin Rommi-aromia 1spl - tuoksu hyvä, maku olematon)

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisä nestemäiset, sekoita reippaasti ja paista sopivissa muoteissa/vuuissa 180- 200 asteisessa uunissa noin 20 min. Vattumarmelaadin nokaren voi sujauttaa torttuun jo siinä vaiheessa kun ne odottaa vuuissa uuniin menoa, tai mun tavalla - kaiverra kypsiin torttuihin sopiva (ISO) reikä ja täyta se marmelaadilla, poiskaiverrettu aines häviä ainakin meillä alta aikayksikön.... Ja sitten vaan sokerikuorrutusta ympärille ja herkuttelemaan!
***
Pisut hiljaks jäänud Runebergi kookide retsept ilma muna ja piimata,
4 dl jahu,    2,5 dl suhkrut,   1dl mandlijahu (jahvatatud mandleid),   1dl riivsaia või purustatud küpsiseid (selliseid kus pole muna ega piima),   0,5 dl purustatud mandleid (mina ei kasutanud),   2 tl vaniljesuhkrut,   1tl soodat,   1 tl küpsetuspulbrit,  soovikorral näpuotsaga kardemoni, kaneeli,    1,75-2 dl sulatatud margariini (ilma piimata, nt sinine Keiju),   2,5 dl soija jogurtit, 1,5 dl apelsiinimarmelaadi (sobib ka muu hapukam  hele purgi marmelaad/moos, nt aprikoos, õun, ise panin pooled apelsiinimarmelaadi ja pooled porgandimoosi ), 2spl rummi või konjakit (mul polnud, panin Rummi-aroomi, lõhna sain, maitset ei..) 

Sega kuivad ained omavahel ja pane vedelamad hulka. Sega reipasti ja küpseta kas muffini-vormides või sellistes spetsiaalsetes vormikestes 180-200 kraadi juures umbes 20 min. Vaarika moosi võib taigna sisse sorgata juba siis kui see alles vormides ahju minekut ootab, või minu moodi, nii, et valmis koogikestessa uuristad sobivad (SUURED) augud ja täidad need moosiga. Siis veel suhkruvõõp moosiaugu ümber ja maiustama!
***
Ylä kuvassa näkyy myös marmelaadikarkkien kokeilun tulokset, mutta kun en saanut näistä yhtä hyviä kuin viimeksi, niin en reseptia anna, vaati vielä yhden kokeilun, että tiedän, missä tällä kerta meni pieleen.
Vaikka, toisaalta, alhaalla olevan kuvan perusteella voisi arvata, että näistä tuli maailman parhaat karkit...
***
Üleval pildil on näha ka minu marmelaadikommide tegemise katsetuse tulemused. Aga, et neist ei tulnud nii head kui viimati tehes, siis retsepti veel ei anna, pean proovima uuesti ja vaatama, mida seekord valesti tegin... Kuigi, taas, all oleva pildi järgi võiks arvata, et neist tulid maailma parimad kommid...

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Neulonta haaste, kudumis-ülesanne

Olen jo parin viikon aikana suunnitellut alkavansa neulomaan jotain tarpeellista. Vaihtoehtoja oli pitkästä neuletakista tiskirättiin. Lehtiä selailessani ja vanhan liivin kohtaloa miettiessäni päätin, että neulon nuorimmaiselle neulepaidan ja myssyn. Sellaisen ihanan neuleen, mitä voisi pitää parsitun liivin alla jo tänä kevänä. Ilman muhkeata neuletta liivi olisi vielä liian iso... Ja myssy me tarvitaan ihan siitä syystä, että meidän talvinen pörrohattu on kohta liian kuuma pitää ja uutta, ohuempaa, ei vielä oo. Pikkasen pääsin tulevan viikon haastetta jo tänään aloittamaan...
***
Juba paar nädalat olen mõelnud, et peaks kuduma miskit vajalikku. Variante oli pikast mantlist nõudepesurätikuni. Ajakirju lehitsedes ja katkise vesti saatuse üle mõeldes, otsustasin teha pisikesele kampsuni ja mütsi. Sellise mõnusa paksu kampsuni, mida me võiks juba kevadel nõelutud vesti all kanda . Ilma paksu kampsunita oleks vest veel pisut suur.. Ja mütsi on meil vaja juba seepärast, et talvise karvamütsiga hakkab varsti õues liiga soe ja uut, õhemat, meil veel pole. Täna juba alustasin seda tuleva nädala ülesannet natuke...
Neuleistä tulee kyllä aika hempeitä, mutta eivät pääse ainakaan isommat lapset tällä kertaa sanomaan, että liian poikamaiset vaatteet.. Eihän mun tartte kertoa heille, että neuleen malli on suunniteltu pojalle... Tosin, muokkaan sitä hieman ( lue: helpotan omaa työtä).
***
Kudumid saavad olema küll väga heledakesed ja õrnakesed värvi poolest, aga vähemalt ei või suuremad lapsed seekord öelda, et liiga poislikud riided... Ega ma ei pea ju välja rääkima, et see juhend, mille järgi kampsi teen on mõeldud poisi kampsunile.. Tõsi küll, ma pisut muudan seda juhendit (loe: teen töö endale lihsamaks)

Uni-haasteen yhteenveto


Univelat on nukuttu pois. Aikataulussa en pysynyt kun yhtenä iltana, keskimääräinen myöhästyminen "nukkumaanmenoajasta" (22.45) oli noin 15 min. Mutta jo ekana aamuna, sen jälkeen, kun oli nukuttu kahdeksan tunnin yöunet, olin aivan liian pirteä ja heti kellon soidessa riensin herättämään lapsia kouluun. Mikä oli virhe. Koska kahdella neljästä koululaisesta sattui koulupäivä alkamaan klo 10.00.... Yleensä kellon soimiseen herätessä tulee aina tarkkaan mietitty, että tarviiko mun nyt heti nousta, vai voinko vielä pari minuuttia laiskotella . Sen parin minuutin aikana taas saa muistella, että ketä pitää herättää heti, ketä ei. No, sain anteeksi. Seuraavana aamuna olin jo viisaampi. Eli, viikolla tuli nukuttu noin 8 tuntia vuorokautta kohti, mikä on ihan hyvä tulos. Koetan jatkaa tällä linjalla. Ylhäällä mieheni ottama (haastetta illustroiva) kuva viime keväältä.
***
Unevõlad on tagasi magatud. Õigel ajal (22.45) jõudsin magama vaid ühel korral, hilinesin keskmiselt 15min. Kuid juba peale esimest 8 tunnist ööund ärkasin hommikul äratuskelle helina peale vägagi värskelt ja puhanult ja tormasin kohe lapsi kooli minekuks äratama. See aga oli suur viga. Sest neljast koolilapsest kahel algas sel hommikul kool alles kell 10.00. Tavaliselt kui kell hommikul äratab, on uni veel silmas ja mõtlen vägagi hoolikalt, kas ma ikka pean just kohe voodist välja hüppama, või võin veel paar minutit laiselda. Selle paari minuti jooksul aga, jõuab ilusti läbi mõelda, et keda on vaja äratada kohe ja keda ei. Noh, lapsed andsid varajase äratamise andeks. Järgmisel hommikul olin juba targem. Kokkuvõttes sain iga öö magatud umbes 8 tundi ja see on minu meelest päris hea saavutus.  Ûleval oleva (teemat illustreeriva) foto tegi mees eelmisel kevadel.

perjantai 5. helmikuuta 2010

FOTOJAHT "Auk", Valokuvametsästys "Reikä"

Reede saabus märkamatult ja nii juhtus, et augu-teema meenus alles täna, kui küpsetasin luuletaja Runebergi päeva auks Runebergi koogikesi. Ja, et kookide sisse kuulub moos, pidin kaevama nende sisse moosi jaoks auke.... Esimesel pildil värskelt kaevatud augud ja teisel pildil värskelt "täis aetud" augud. 
***
Perjantai tuli yhtäkkiä ja näin kävi, että "reikä"-aihe muistui mieleen vasta tänään, kun olin leipomassa Runebergin torttuja. Ja koska torttuihin kuuluu vattuhillo, niin pitihan minun kaivella sitä varten hieman reikiä torttuihin... Ekassa kuvassa tuoreet reiät, toisessä täytetyt reiät..


Ja Runebergi päeva auks veel katkend tema luuletusest "Minu varblasele", tõlge on minu kiir- versioon, nii, et ärge väga pahandage kui veidi kohmakas...

Ei armastus hooli läikivast pinnast
ei see rahuldust pakkuda või
Tema naudinguks rõõm on teise rinnas,
see tunne, mille ta tõi
***
Ja Runebergin päivän kunniaksi vielä pieni pätkä hänen runostaan "Varpuselleni", ruotsin kielestä kääntänyt Tarmo Manelius

Ei rakkaus se kiinny kiiltoon pinnan
ei tyydyttää se voi.
Sen nautinto on riemu toisen rinnan,
se autuus, jonka loi
***

Teised jahtijad leiad siit. Muut metsästäjät löytyvät täältä

torstai 4. helmikuuta 2010

Vanhasta uutta, Vanast uut

Vanhan lakanan uusi elämä
***
Vana lina uus elu


Elämä jatkuu, vaikka liivit hajoaa. Nyt, kun kuopus nukkuu, on sopiva hetki laittaa tänne pari kuvaa eilisestä ompelu-työstä. Pikkuisen peitto oli vaille sopivaa pussilakanaa. Ostin sitä varten kirppikselta 4 eurolla vanhan pitsilakanan. Pitsi virkattu varmaan koukulla 0, tai -1, tai jotain. Minä en ole 0,6 koukulla saanut ikinä näin ohutta pitsiä aikaiseksi. Aivan upea! Nimikirjaimetkin lakanasta löytyivät, tosin vääränlaiset ja puoliksi pois kulunut (purkasin loput). Että liina oli ihan kivan kokoinen (tai peitto pieni), sain siitä vielä tyynyliinankin. Eka kuva valmiista setistä isosiskon sängyssä ja toisessa kuvassa on setti jo käytössä

***
Vestid lagunevad aga elu läheb edasi! Nüüd, kui pisike magab lõunauinakut, on sobiv hetk panna välja pildid eilsest õmblustööst. Meie pisikese tekile oli vaja uut tekikotti. Ostsin selleks kaltsukast 4 euroga vana vahepitsiga lina. Pits heegeldatud mingi meeletult peene nõelaga! Mina pole 0,6 heegelnõelaga läheski nii peent pitsi saanud. Võimas! Lina peal olid ka nimetähed, tõsi meie jaoks mitte sobivad ja pooleldi ära kulunud (harutasin ka allas olnud osa üles). Kuna lina oli paraja suurusega (või meie tekk väike), siis sain sellest veel ka padjale püüri. Esimesel  pildil on valmis töö suurema õe voodis ja teisel pildil on voodipesu juba kasutusele võetud




Ahkerat äidit olisivat silttäneet valmiit työt, mutta minä olenkin laiska äiti
***
Tublid emad oleks voodipesu ilust ära triikinud, aga mina olengi laisk ema

Rakas liivi, Kallis vest

Näin siinä sitten kävi . Siitä on jo yli 11 vuotta, kun tämän aplikoidun liivin esikoiselle ompelin. Yksi harvoista vaatekappaleistä, mitä olen säästänyt ja säilyttänyt lapselta toiselle. Viimeinen pesu oli liikaa. Omapa on vikaani. Olisin vaan pitänyt kaappissa lukkojen takana, enkä antanut sitä lapsille leikkiin, koska siitä johtuen lasten lisäksi liiviä on pitänyt niin nuket kuin nalletkin. Rajansa liivin kestävyydelläkin. Niin haluaisin pukea tätä liiviä vielä kuopuksellekin! Pitää nyt katsoa, saanko sen jotenkin fiksusti korjattu. 
***
Nii siin siis juhtus. Sellest on juba üle 11 aasta, kui selle vestikese kõige vanemale lapsele õmblesin. Üks väga vähestest riidetükkidest, mida olen hoidnud lapselt teisele. Viimane pesu pani paugu. Eks see ole mu oma süü. Miks ma siis ei hoidnud seda kapis lukkuda taga ja andsin lastel sellega mängida, kuna seetõttu on lisaks lastele vesti kandnud ka nukud ja mõmmid. Jah, iga vesti taluvusel on ikka mingi piir. Siiski tahaks nii väga, et ka noorim laps saaks seda veel kanda! Peab nüüd vaatama, kas saan selle kuidagi mõistlikult ära parandatud.

Ja tässä vielä kuva liivistä (eihän ne reiät näy...)
***
Ja siin veel pilt vestist (ega need augud ju  välja ei paistagi..)

tiistai 2. helmikuuta 2010

Tänään  saavat lapset koulusta tullessaan  pelti-sämpylää. En ollut kyseistä "lajia" tehnyt pariin vuoteen, mutta kun eilen näin samantyyppisen Jonnan keittiössä , niin oli lähes pakko tehdä taas itsekin. Ohjeita meikä ei paljon noudata ja aineksia heittää näppituntumalla, joten jos jonkinlaista ohjetta kaivataan, niin se Jonnan keittiön ohje on varmaan tosi hyvä. Itse heitin taikinan sekaan pellavansiemenrouhetta, ruisleseitä, vehnäleseitä, seesamin siemeniä ja porkkanahilloa (yllätys, yllätys!)
***
Tänä saavad lapsed koolist tulles plaadi-sepikut (raske leida õiget eestikeelset nime). Pole oma paar aastat sellist teinud, aga eile nägin samalaadse Jonnan keittössä ja tundus, et pean ise ka küpsetama. Kuna mina eriti retseptidest suurt ei hooli, ja viskan asju taignasse tunde järgi, siis neile, kes retsepti tahaks, soovitan vaadata Jonnan keittiö retsepti. Ise segasin taigna hulka nisu- ja rukkikliisid, jahvatatud linaseemneid, seesami seemneid ja porgandimoosi (üllatus,üllatus)

maanantai 1. helmikuuta 2010

Uusi Haaste, Uus Ülesanne

Tämän viikon haaste onkin aika haastava. Olen päättänyt nukkua pois univelat, mitä on viimeiseltä parilta viikolta kertynyt. Siihen minulla on SUUNNITELMA! Aion nimittäin nukkua nuorimmaisen päiväunien aikana! Entäs muut lapset? No tietenkin en voi nukkua silloin kun kaksi nuorinta koululaista tulevat kotiin - heillä ei ole avainta, joten pitää päästä heidät sisälle.... Tai jos päästän vaan ensimmäisenä kotiin tulevan, ja hän sitten päästää toisen... ... Hyvä, nukun sitten sen jälkeen, kun ensimmäinen on kotiutunut! Jaa... miten lasten välipala..  No osaahan koululaiset itse kaapista ottaa! Mut kun he itse pääsevät päättämään mitä syövät, niin voin lyödä vetoa, että kahdelle seuraavalle viikolle tarkoitetut herkut menee välipalaksi... puhumatta siitä, että kaappien ovien kolina herättää meidät varmasti. On toden-näköistä, että joku myös tippuu, kun koettaa kiipeä katon rajassa oleville salahyllyille ja että joudun heti tilaamaan uuden noin 1200kpl xylitoli-pastilli pussukan... Ei tainut olla kovim hyvä suunnitelma... Jos minä sitten vaan menen ajoissa nukkumaan!? Viimeistään 22.45? Apua, tässä tulee kiire...
***
Selle nädala ülesandeks olen võtnud unevõlgade tagasi magamise. Ja selleks on mul olemas PLAAN! Nimelt kavatsen magada pesamunaga koos lõunauinakuid! Ah, et kuis teised lapsed siis.. ? No loomulikulut ma ei või magada siis kui kaks nooremat koolilast tulevad koju - neil pole võtit ja ma pean nad ju tuppa laskma! (siin on uksed kogu aeg lukus). No aga kui laseks ainult esimese ja tema siis laseb teise? Hüva, magangi siis kui esimese olen koju sisse lasknud! Aga kuidas lastel selle koolijärgse  einega siis jääb.. Ah, suured lapsed ju, oskavad ise kapist võtta. Aga kui lapsed ise saavad vaadata mida söövad, siis võin kihlavedada, et järgmiseks kaheks nädalaks mõeldud namid on sellel einel ära söödud.. rääkimata sellest, et kapiuste paukumine ajaks üles kõik magajad ka naaber trepikojas. Võib juhtuda, et keegi ka kukub kusagilt alla proovides ronida lae all olevatele sala riiulitele ja et pean tellima kohe uue 1200tk ksülitoli pastilli koti.... Polnud väärt plaan..  Eks ma siis pea vist lihtsalt õhtuti varem kotile kobima!? Hiljemalt 22.45? Appi, kiireks läheb..

Pari kuvaa HAASTEISTA

Viikko meni, uusi tuli. Jäi laittamata kuvat koristetusta syöttötuolista. Että en raaskinut ostaa sapluunoita, tein sitten itse aika yksinkertaisen. Ehkä liiankin yksinkertaisen...
***

Üks nädal lõppes, teine algas. Eelmisest nädalast jäid välja panemata pildid "täiesti valmis" laste söötmistoolist. Kuna ma ei raatsinud sabloone osta, siis tegin sellise lihtsakese ise. Ehk isegi liiga lihtsakese.. 



Ja toissa-viikon salataskutyynytkin ovat nyt siellä missä pitää
***
Ja üle-eelmise nädala salatasku-padjakesed on ka nüüd õige koha peal
Tänään toi rempseä postinjakaja pienen yllätyksen. Tai no, olinhan minä tietenkin itse tilannut meille jätti-pussillisen xylitoli pastilleja, mutta paketista löytyi kaupanpäällisenä vielä kolme pussillista "leivonta-kivaa", sellaista, mitä en ole itse raaskinut koskaan ostaa. Näyttää aikaa pahasti siltä, että ne houkuttelevat minut pian taas leipomaan jotain hieman erikoisempaa kun omenapiirakka.
***
Täna tõi reibas postitädi meile väikese üllatuse. No, eks ma muidugi olin ise tellinud meile suure koti ksülitoli pastille, aga nendele lisaks oli pakis veel kauba peale kolm kotikest kraami küpsetajale, selliseid, mida ma ise pole raatsinud kunagi osta. Oh, need meelitavad mind ilmselt peagi küpsetama miskit erilisemat, kui tavalist õunakooki.