Kuka neuloo, kuka virkkaa. Kes koob, kes heegeldab.

Tänään syntyi tuubihuivi 12v tytölle. Eilen sain tilauksen ja että intoa riitti, niin heiluttelin tänäänkin puikkoja lähes koko päivän. Mulle sopivat just sellaiset "yhden päivän kokoiset" työt, isommat tahtoo jäädä kesken, tai venyä ikuisuusprojekteiksi. No, ainaskin pahin into on nyt neulottu pois. Seuraavaksi varmaan tartun puikkojen sijaista kynään. Pitkästä aikaa. Kävin nimittäin lauantaina kirjakaupan alessa ja löysin sieltä sen verran edullisia kyniä, että raaskin ostaa. Sormia jo syyhää... 

 Kun äiti tekee käsitöitä (tai oikeasti ihan mitä vaan), on nuorimmainen aina yhtä innokkaana vieressä vaatimassa, että hänkin haluaa. Tänään sitten harjoitteli koukulla virkkaamista. Oikein hyvin jaksoi keskittyä ja kaulakoru siitä 40cm pitkästä ketjuvirkkauksesta lopuksi tuli. Ennakoin tulevaa viikonloppua sen verran, että ostin lauantaina tytöllekin uudet värikynät ... piirretään sit yhdessä.

***

Mina kudusin ja pesamuna heegeldas. Sain eile  12 a piigalt tellimuse ja täna tegin välmis. Mulle sobivadki just sellised "ühe päeva pikkused" tööd. Suurematest tüdinen ära ja need kas jäävad pooleli, vöi venivad igavikulisteks projektideks. Aga meie 6 a tirts harjutas heegeldamist kohe päris heegelnõelaga. Päris tublisti viitsis teha. Et töö hukka ei läheks, tegime talle tema heegeldusest ühe eriti peene kaelakee. 

Minu suurem kudumiseisu on nüüd ära kootud. nüüd sügelevad sõrmed pliiatsite järele. Ehk me siis tuleval nädalavahetusel joonistame. Mina oma pliiatsitega ja tirts omadega.

 Et 12. aastane modelliks ei olnud nõus tulema, siis tegi 6. aastane selle töö ära.