"Vinkkejä".. :O.. "Näpunäiteid".. :O ..

...eli vinkkejä (vaikka ensi jouluksi) siihen, miten jokainen ihan itse voi leppoisasta joulusta tehdä hieman jännittävämmän.

***

.. siis näpunäiteid (kasvõi järgmiseks jõuluks), kuidas igaüks päris ise võib rahulikust jõulust teha pisut põnevama.

1.  Sijoittakaa noin neljään kiloon kinkkuun noin sata euroa. Aloittakaa vaikka siitä, että laitate ostetun normaalihintaisen kinkun miestä ja jotain ihme radio-kokkia uskoen (ja unohtaen oman, yli 10 vuoden menestyksekkään kinkunpaistonkokemuksen) liian aikaisin sulamaan, todetaakseen "pakettia" avatessaan, että näin pahalle haisevaa kinkkua me ei ainakaan ruveta paistamaan, saatikka syömään. Kantakaa haiseva kinkku yön pimeydessä vaivihkaa taloyhtiön roskikseen. Laittakaa tonttu-puuhien takia erittäin pitkäksi venyneen illan jälkeen kello soimaan aaton aamuksi  puoli seitsemäksi ja aamulla sitten heti mies kauppaan, että ehitisi edes jonkin-näköisen kinkun paistaa ennen iltaa. Kun miehen kanssa tulee kaupasta kotiin muutama pakettia  leikkeleita, niin vetäkää vaatteet päälle ja lähtekää itse toiseen kauppaan jännittämään, että löytyykö sieltä mitään ja paremman puutteessa  ostakaa ilman mitään paineita reilun 3kg palanen valmiskinkku 17 euron kilohintaan...

2. Lasten innokkaassa ja kovaäänisessä joulupukin odotuksessa lipsahtakaa (ihan  meteliä hiljentääkseen) suusta tarkka kellonaika, milloin pukki on luvannut kolkuttaa ovelle. Näin voitte olla ihan varmoja siita, että jo puoli tuntia ennen sitä, istuu joku nappisilmä ikkunalla ja joku toinen päivystää ovisilmän edessä, ja eiköhän  sekin luo vanhemmille lisää joulumieltä ja jännitystä

3. Kannattaa myös ylläpitää salaperäisyyttä joulupukin hahmon ympärillä. Kanssaihmisissä ainakin aiheuttaa hilpeyttä kun 8v tyttö käy kauppakeskusen joulupukkia salaa parrasta vetämässä, niin, että parta tippuu ja tyttö juoksee karkuun...( ps. olivat suunnitelleet sitä keikkaa ihan kaverin kanssa). Ja tietenkin se herättää vanhemmissa ihanaa joulu-jännitystä, että miten käy meidän ovelle kolkuttavan joulupukin parralle...

4. Unohtakaa laittaa joulupukille annettava "kortti" valmiiksi ajoissa.. joten kun asia muistuu mieleen joulupukin kolkuttaessa ovelle, on taattu lisää jännitystä, että miten tämä asia nyt fiksusti saadaan hoidettua.

5. Käykää lasten kanssa henkevä keskustelu hyvistä käytöstavoista just ennen, kun on aikomus ottaa "vuoden perhekuva", niin varmasti saa jännittää, että onnistuuko se kuva vai ei...

6. Lukekaa joulupukilta saatua kirjaa ainakin aamu kolmeen asti, kun sitten aamu seitsemältä herätte joulupäivän viettoon, voi hieman jännittää, että jaksaako sitä nukahtamatta iltaan asti....

7. Kun menette 16 asteen pakkasessa lumituiskussa kävelemällä kolmen kilometrin päähään yökirkkoon, (kirkkoon, missä ette ole ennen käyneet ja ootte sen tavoista tietämättömiä), niin pukekaa sään mukaisesti pitkän takin alle punaiset henkselilliset toppahousut ja villainen ruskea poolopaita ihan vaan huomatakseen, että kirkossa on otettava se pitkä takki kokonaan pois ja istuttava hienosti pukeutuneiden ihmisten kanssa samassa salissa näissä henkselillisissä toppahousuissa ja ruskeassa villapaidassa... 

8. Ennen kirkkoon menoa kannattaa vielä syödä kinkun kanssa hieman hapankaalia (no että jaksaa kävellä), niin  silloin voi jo olla melkein varma siitä, että jännitystä piisaa, vaikka punaiset henkselihousut eivät saakaan kirkossa hälytyskelloja soimaan..

Niin..  ja tietenkin nämä konstit on tänä jouluna itse kokeiltu ja hyväksi todettu.

Jotenkin tuntuu, ettei siinä ollut vielä kaikki..  mutta kai se lyhyt muisti on näissä tapauksissa katsottava eduksi... ps.se että kaikki järjestelyt jää viime tippaan, on meillä jotenkin normaalia ja jännitystä ei enää lisää.

Mutta kaikesta edellämainitusta huolimatta ( tai ehkä just sen  takia?)  oli meillä ihan kelpo ja muistamisen arvoinen joulu!

Mielelläni kuuntelen myös muiden vinkkejä, miten joulujännitystä voi pienin keinoin itse nostattaa..

***

1. Ostke umbes 4 kg liha ja makske selle eest oma 100 eurot. Selleks toimige nii: Ostke tavaline külmutatud seakints (soome traditsiooniline jõulusöök). Pange see oma meest ja mingit suvalist raadio-kokka uskudes liiga vara sulama (selleks peate unustama oma varasemad edukad kintsu sulatamised), et siis kintsu kile seest jõulude eelõhtul ahju panemiseks välja võttes, võiksite tõdeda, et nii vastikult haisevat kintsu me küll ahju ei pane, ega lastele sisse ei sööda. Kandke haisev kints öösel trepikojas hiilides majaühistu prügikasti. Peale pikaks-pikaks veninud õhtut pange äratuskell tirisema kella poole seitsmeks jõuluõhtu hommikuks ja saatke hommikul mees kohe poodi uut kintsu otsima. Kui siis mees tuleb koju paar pakikest viilutatud vorsti ja liha kaasas, topi ennast riidessse ja kihuta teise poodi, ise põnevusest elevil, et kas ehk seal on mõni ahju pandav kints veel järel. Kui ei ole, siis osta valmis küpsetatud üle 3kg kaaluv kintsutükk, hinnaga 17 eurot kilo..

2. Kui lapsed pidevalt küsivad jõuluvana tulemise kohta, siis mingil moraalse nõrkuse hetkel teata neile täpne kella-aeg, mil jõuluvana on lubanud koputada meie uksele. Siis võid olla kindel, et juba pool tundi enne õiget aega istub üks silmapaar akna ees, teine vahib pingsalt välja uksesilmast ja kolmas postiluugist. See lisab põnevust ka vanemates, et kuis me nüüd...

3. Muidu ka pidage ikka jõluvana ümber saldusloori, ja ärge paljastage midagi. Vähemalt kaasinimestel on lõbus kui 8a tirts käib poekeskuse jõuluvana habemest tõmbamas nii, et habe kukub alla ja tirts jookseb plehku (seda operatsiooni olid sõbrannaga kohe hulk aega plaaninud). Loomlikult äratab see vanemates põnevust, et mida kõike võib juhtuda meile koju tuleva jõulvanaga.

4. Unustage valmis panna "kaart" mis jõuluvanale pärast tema käiku kätte antakse, nii, et see meenub alles siis kui jõuluvana uksele koputab. see peaks ka lisama parajalt põnevust, et kuidas see finantsi pool lastele märkamatult ja ennast häbisse saatmata jutti ajada.

5. Just enne aasta "perepildi" tegemist vestelge lastega süvaliselt korralikust käitumisest. On üpris tõenäoline, et pildi õnnestumist saab põnevusega oodata.

6. Lugege jõuluvanalt saadud raamatut vähemalt kolmeni hommikul, et siis hommikul kell seitse tunda pea-aegu käegakatsutavat põnevust, et kuis ma selle jõulupäeva magama jäämata lõpuni jaksan.

7. Kui jõuluõhtul 16 kraadise külma ja paraja lumetuisuga kavatsete minna kõndides kolme  kilomeetri kaugusele öökirikusse (sellisesse kirikuse, kus te pole varem käinud ja mille kommetest teil pole suurt lõhnagi), siis ärge mõelge muu peale, kui et kuis end väljas külma eest kaitsta. Nii siis, pange pika sulejope alla traksidega punased paksud suusapüksid ja pruun kõrge kaelusega villane kampsun. Kui kirikus selgubki, et seal võtavad kõik oma pikad mantlid seljast ja istuvad pidulikes riietes saalis, siis ehk tunnete pisut põnevust punaste traksipükstega saali kõndides.

8. Enne kirikusse minekut toppige veel sisse paar viilu seakintsu ja ports hapukapsast (et ikka jaksaks kõndida)..  siis võib pea-aegu kindel olla, et kirikus saate olla  põnevil ka peale seda, kui punased traksipüksid kiriku alarme tööle ei pane ...

Need niksid on nüüd kõik ise kenasti järele proovitud ja võin öelda, et on täiesti kasutuskõlblikud.

Millegi pärast on tunne, et osa jäi üles tähendamata..  . Noh, vilets mälu on sel puhul ilmselt eelis. Aga seda, et meil jäävad kõik asjad viimasele hetkele ma üldse ei mainigi, sest meile on see pigem normaalne ja põnevust eriti ei lisa...

Kõigest eelmainitust hoolimata (või just selle pärast?), oli meil eriti mõnus ja meeldejääv jõul.

Ps. kui teil on veel muid häid nippe, siis kuulan neid ka hea meelega

 Joku tais kertoa jonkun vitsin...

***

Keegi rääkis mingi anektoodi...

FOTOJAHT "Aasta parimad fotod" Valokuvametsästys "Vuoden parhaat kuvat""

Umbropsu valitud. Ja vaevalt parimad. Aga vähemalt minu enda lemmikute hulgast.   Mul on olnud suhteliselt hea aparaat aastast 2005. Kuid kuni oma blogi avamiseni  (2010 alguses),  oli fotokas rohkem riiulil kui kaelas. Viimase aasta jooksul on pildistamisest kasvanud tore hobi... olen tutvunud kaameraga, fototöötlus-programmidega ja leidnud endast üles aastaid kadunud olnud soovi näha, jäädvustada ja jagada ilusaid hetki. Tee "ilutegijaks" on küll pikk, kuid rõõmurohke ja  toredaid avastusi täis :)

***

Pikaisesti valittu. Ja tuskin parhaat. Mut ainakin mun suosikkien joukosta. Minulla on ollut ihan hyvä kamera jo vuodesta 2005. Mutta blogin aloittamiseen asti (2010 alussa), oli kamera enemmän hyllyssä, kuin kaulassa. Viimeisen vuoden aikana on kuvaamisesta kasvanut kiva harrastus..  olen tutustunut kameraan, kuvankäsittelyohjelmiin ja löytänyt itsestäni vuosia hukassa ollut halun nähdä, tallentaa ja jakaa kauniita hetkiä. Tie hyviin tuloksiin on kylläkin pitkä, mutta iloinen ja kivoja löytöjä täynnä :)

Ja lõpuks minu enda absoluutne lemmik. Selle üle olen isegi omamoodi uhke... :)

***

Ja loppuun minun lempikuva. Siitä olen sisimmässäni tyytväinen ja tavallaan ylpeä... :)

Teiste AASTA PARIMAD fotod leiad SIIT

***

Muiden VUODEN PARHAAT kuvat löydät TÄÄLTÄ

Joulutauko :) Jõulupaus :)

Hyvää Joulua kaikille!

***

Häid Jõule kõigile!

FOTOJAHT "Võimas", Valokuvametsästys "Mahtava"

Mul pole pilte millestki võimsast. Vähemalt kõlblikke selliseid. Midagi suutsin siiski selle sõnaga kokku viia. Pean siin nüüd tunnistama, et ilutulestikud on minu meelest ühed võimsad värgid. Mulle hirmsasti meeldib neid vaadata. Väike süümekas kuulub ka asja juurde - sellised raha ja saaste õhku loopimised on ju täiesti mõtetud! Ise ma pole elus ühtki raketti õhku lasknud, kui just säraküünlaid sellisteks ei loeta... Aga jah. Ilutulestikke vahel ikka näeb ja vahel päris võimsaid. Kuid ma ei ole veel õppinud neid pildile jäädvustama...  korralikult. Eks ma vahel umbropsu ikka proovin ka, aga tulemused äratavad rohkem sedalaadi küsimusi, et mida sa õige oled pildistanud... Vaadake kasvõi ise:

***

Mulla ei oo kuvia mistään mahtavasta. Ainakin kuvissani mikään ei näytä kovin mahtavalta :) Jotain kuvia kuitenkin sain siiheen aiheeseen yhdistettyä. Täytyykin tässä tunnustaa, että tykkään hurjan paljon ilotulituksista. Huono omatunto kuuluu asiaan - rakettien ampuminen on mielestäni ihan järjetön touhu! En ole itse ikinä päästänyt ilmaan yhtään rakettia, korkeintaan muutaman tähtisadetikun. Mutta joo. Ilotulituksia tulee aina silloin tällöin vastaan ja joskus ihan mahtavia sellaisia. Valitettavasti en vaan ole oppinut kuvaamaan niitä..  siis kunnolla. Kyllä mä siis kuvannut oon, mutta tulokset herättävät sen tyyppisiä kysymyksiä, että mitä sinä nyt taas olet oikein kuvannut..  Katsokaa vaik itse:

Loodetavasti kunagi saan ilutulestikust pildi, kus näha rohkem võimsust ja vähem tshiki-brikit..  :)

***

Toivottavasti saan vielä joskus ilotulituksista kuvan, jossa näkyy enemmän mahtavuutta ja vähemmän sim-sala-bim'iä ..  :)

Ja teiste nägemused VÕIMSUSEST on näha SIIN

***

Toisten metsästäjien käsitykset MAHTAVASTA löydät TÄÄLTÄ

Jõulumeem :) , Joulu-haaste :)

1. Kas sulle meeldib jõul? Kui ei, siis miks? Kui jah, siis miks?

1. Tykkäätkö joulusta? Jos ei, niin miksi. Jos kyllä, niin miksi?

Meeldib. Ma ei tea mismoodi ma selle pika talve ilma jõulu ja eriti veel ilma jõuluootuseta üle elaksin. Oleks vist pime hall ja igav...  Jõulud on muideks ka hea põhjus süüa meeltult piparkooke, kuigi jah, eks me ole vahel suvel ka piparkooke teinud... 

Tykkään. En tiedä miten selviäisin pitkästä talvesta ilman joulua, varsinkin ilman joulunodotusta. Olisi pimeetä ja harmaata.. Joulut on myös hyvä syy syödä mielettömästi pipareita, vaikka ollaan me leivottu näitä keskeellä kesääkin..

2. Sinu ideaalsed jõulud? Kuidas ja kellega koos tahaksid selle veeta?

2. Sinun unelmien joulu? Miten ja kenen kanssa haluaisit sen viettää?

Unistuste jõulu kuulvad  suured hanged, jõuluehetes maamaja ja hoov , reesõit külavahel (võimaluse korral veel kusagile jõulukontserdile).   Loomulikult  kuuse toomine oma metsast, rikkalik jõululaud, mänge laulu, lumes hullamist, jõuluvana, kingitusteks vaid midagi väikest ja isetehtut, saun, mida hakatakse kütma juba hommikul. Ja ikka koos oma perega! Ja ma arvan, et aasta pärast suur osa sellest on täiesti reaalne :)

Unelmien jouluun kuuluvat kunnon lumikinokset, jouluisesti koristeltu  maalaistalo ja pihapiiri, hevosajalua vaikka jonnekin joulukonserttiin. Kuusen tuonti omasta metsästä, notkuva joulupöytä, leikkejä, lauluja, lumessa riehumista, joulupukki, lahjoiksi vaan jotain pientä ja itsetehtyä, joulusauna, jota alettaan lämmittämään jo aamusta. Ja tottakai oman perheen kanssa! Uskoisin, että vuoden päästä ollaan jo aika lähellä tätä unelmajoulua :)

3.Milline on su esimene jõulumälestus?

3. Sinun ensimmäinen joulumuisto?

Raske.. ei mäleta. Arvan, et see, kui vanaisa tõi metsast kuuse, mul on millegipärast selline arusaam, et vanaema-vanaisa juures toodi kuusk sisse jõudeks, mitte näärideks.. võin ka eksida. Suurem pidu oli meil vist ikka nääride ajal ja usuga ei ole meie jõuludel eriti midagi tegemist olnud.

Vaikea..  en muista. Ehkä liittyy jotenkin joulukuusen hakemiseen - pappani haki käsittääkseni kuusen metsästä jouluna, eikä uutena vuotena. Meillä kun vietettiin enemmän Uutta Vuotta kuin joulua ja uskonnon kanssa ei ole minun jouluilla ollut paljon mitään tekemistä.

4. Kas sa kartsid lapsena jõuluvana?

4. Pelkäsitkö lapsena joulupukkia?

Ei kartnud (näärivana). Olin omal kombel vaikselt uudishimulik. Omamoodi nagu teadsin kogu aeg, et mis värk on. Olin selline väike filosoof ja mõtlesin, et suured inimesed on rumalad, sest nad ei saa maailmast õieti aru.. no nüüd olen vist ise ka selline rumal  suur inimene :)

En pelännyt. Olin vaan omalla hiljaisella tavalla utelias. Tavallaan olen aina tiennyt tän pukki-mysteerin. Olin sellainen pieni pohdiskelija ja ajattelin, että isot ihmiset ovat tyhmiä, kun eivät tajua tätä maailmaa oikein..  no nyt taidan itsekin olla sellainen tyhmä iso ihminen :)

5. Parim jõulumälestus?

5. Paras joulumuisto?

Ei ole ühte selgelt parimat. Aga nautisin lapsena alati, kui mu emapoolne suur suguvõsa (mul emapoolt 5 tädi 1 onu ja paarkümmen täditütart-tädipoega +onupoeg) oli vanaema-vanaisa juures maal pika laua ääres koos jõule/nääre veetmas. Vanaema sahvris olid riiulid täisigasugu isetehtud maiuseid (nt liivataignakorvikesi, kus sees marjatarretis ja peal vahukoor)  ja me saime neid sealt vahel salaja võtmas käia enne lauda istumist ja järgmisel päeval ka, kui üle oli jäänud. 

Ei ole yhtä selvästi parasta. Mutta nautin lapsena tosi paljon, kun äidin puolen iso suku kokoontui jouluksi mummolaan laittamaan juhlaa ja istumaan pitkän pöydän ääreen. Mummon kylmävarastossa oli hyllyt täynnä kaikenmaailman itse tehtyjä herkkuja, mitä me lapset  saatiin käydä ennen juhlia ja seuraavana päivänä (jos vielä oli) vähän niinkuin salaa sieltä napsimassa.

6. Lemmik jõulutoit?

6. Joulun lempiruoka?

Ei ole ühte lemmikut. Aga kõike (eesti) traditsioonilist peab pisut olema! Soomes olles olen igal aastal endale jupi verivorsti ka laule ostnud (korra tegin isegi ise!) , kuigi teised meil seda ei söö :)

Ei mitään tiettyä. Mutta tykkään, että on vähän kaikkea! Suomessa asuessani olen joka vuosi hommannut joulupöytään myös palan mustamakkaraa (kerran tein itsekin), vaikka muut eivät siitä tykkääkään. Suomalaisista jouluruuista meillä on tietenkin kinkku. Lipeäkala ja laatikot eivät ole meidän porukoille maistunut, vaikka näitä sinnikkäästi joka vuosi tarjoilenkin.

7. Kus veedad sellel aastal jõulud?

7. Missä vietät joulua tänä vuonna?

Ei teagi veel täpselt.. kusjuures veel eile hommikul olin 100% kindel, et kodus.. 

En tiedä tarkkaan... hauskinta on se, että vielä eilen aamulla olin 100% varma, että kotona...

8. Kas sul on mingeid jõulutraditsioone?

8. Onko sinulla omia jouluperinteitä/traditioita

Ei ole midagi erilist. Need normaalsed. Päkapikud käivad meil siin Soomeski jõudumööda ja toimetavad maiuseid villaste sokkide sisse :) Mulle meeldiks käia jõulude ajal kuulamas jõulumuusikat kusagil hubases väikeses kohas.  Mees tahab jõulude ajal kirikus käia ja olen temaga ikka kaasa läinud ja proovinud lapsi ka kaasa meelitada. Oleme käinud ns. öökirikus - vähem rahvast ja tore öösel õues jalutada. Kui nüüd keegi veel ei tea, siis minul jumalat ei ole.. omamoodi vaene siis selle koha pealt. 

Ei mitään erityistä. Tontut käyvät täällä Suomessakin ja tuovat lapsille namuja villasukkiin :)

Tykkäisin käydä jouluaattona kuuntelemassa joululauluja jossain pienessä kodikkaassa paikassa. Mies halua käydä jouluna kirkossa, joten olen lähtenyt aina hänen mukaan ja koettanut houkutella lapsiakin. Ollaan käyty yökirkossa - vähemmän väkeä ja ihana kävellä yöllä ulkona pitkän päivän päätteeksi. Jos nyt joku ei vielä tiedä, niin minulla ei ole jumalaa..  ehkä olen tässä asiassa hieman köyhä..

9. Sinu jõulukingisoov?

9. Sinun joululahjatoive?

Eks see maailmarahu oleks minu soov ka ja headust rohkem siia maailma.. (Poeg mul alustas oma sooviga samamoodi ja jätkas.. aga kallis jõuluvana,  saan aru, et  isegi sinu ressursid ei piisa selle soovi täitmiseks ja seepärast tahangi ainult... no umbes 1000 euro eest erinevat elektroonikat. Eks ma loodan, et poiss kasvab veel ..). Asja juurde tagasi,  endale ma ei tahagi midagi. Soovin lihtsalt, et meil oleks koos tore olla ja lapsed suudaks jätta oma väikesed riidlemised ja tegutseksid pisut üksmeelsemalt.

Maailmanrauhaa tietenkin ja enemmän hyvyyttä tähän maailmaan... (poikanikin aloitti omat toiveet samalla tavalla, mutta jotkoi sitten  ...  mutta rakas joulupukki, ymmärrän, etteivät sinunkaan varat riittää tähän, joten sen takia toivonkin vaan..  noin 1000 euron edestä elektroniikkaa.  Toivottavasti poikani kasvaa vielä..) Mutta asiaan. En oikeasti toivo itselleni mitään. Haluaisin vaan, että lapset toimisivat enemmän sovussa ja sellaista riitelyä ja nahistelua olisi vähemmän (no onhan sekin ihana lahja itselleni:)

10. Parim kink mida oled jõuluks saanud?

10. Paras joululahja jonka olet saanut?

Ei oska öelda, ei tulegi miskit meelde. Kingid pole kunagi, isegi lapsena, olnud eriti tähtsad. Aga lapsepõlvest on meeles, et hästi tore oli saada isapoolsetelt vanavanematelt iga aasta suur kotitäis maiustusi - piparkooke, komme, mandariine jne :) Ja lasteaia suured Lumemehed-kommikotid on ka meeles :)

En taaskaan  osa sanoa yhtä tiettyä. Lahjat on aina ollut jotenkin toisarvoisia, jopa lapsena. Mut muistan päiväkodin isot Lumiukon muotoiset karkkipussit ja isän vanhemmilta oli kiva ssada herkkupusseja joissa oli karkkeja, pipareita, mandariineja yms.

11. Kes ei peaks sellel aastal kinki saama?

11. Kenen ei pitäisi tänä vuonna saada lahjoja?

Mind võib vabalt ilma jätta! Aga kui nii üldiselt võtta, siis mulle meeldib mõte, et jõuludeks unustame kõik, mis olnud ja mis tuleb ja oleme ühe päeva ilma mineviku ja tulevikuta, head ja puhtad, nii, et sel juhul igaüks oleks kinki väärt :)

Minut voi jättää ilman! Mutta näin yleisesti ajatelleen tykkään ajatuksesta, että jouluna unohdetaan menneet ja tulevat ja ollaan puhtaita ja hyviä kaikki, joten silloin kaikki ovat myös  lahjan arvoisia

12. Mida soovid oma blogikülastajatele?

12. Mitä toivot oman blogin lukijoille?

Oma blogikülastajatele soovin, et unistuste jõulust vähemalt väike osa oleks ka selles jõulus ja et unistusi ei unustetaks :)

Toivon, että teidän unelmien joulusta olisi edes jotain pientä myös tässä joulussa ja että unelmia ei unohdettaisi :) 

Meemi saatis minule Killuke. Ise saadan selle edasi Köögikatale, Sirtsutirtsule, tahaks saata ka mõnele meespoolsele blogikirjutajale, aga ma eriti ei tea selliseid. Saadaks oma vennaraasule? Ta pole küll vist kunagi ühtegi meemi teinud ja ilmselt see  isegi ei sobi tema blogisse ja aga proovida ju võib!? :)

Ps. kui siin juhuslikult käib meespoolseid blogikirjutajaid, siis korjake meem üles, tahaks pisut mehisemat vaatenurka kah!

Meemi reeglid: Kopeeri siit blogist juhend/ küsimused ja vasta neile oma blogis. Seejärel kutsu 3 või rohkem blogisõpra meemile. Lingita meemi algusesse või lõppu ka blogi, kellelt meemi said ning teavita neid, keda meemile kutsusid /kirjuta näiteks kommentaar tema viimase postituse alla/.

Liida meemi ka, kas netiavarustest leitud (lingita lehekülg), või enda võetud meelepärane jõulupilt.

Meemi võib aga ka ilma kutseta üles korjata. Lingita ainult blogi, kust seda nägid.


Ps. selle postituse pildid on meie Lotta (10a) joonistanud aasta tagasi jõulukaartideks. Millegipärast ma ei saanud neid siia rohkem laetud...

***

En jaa tätä haastetta tällä kertaa eteenpäin suomalaisille blogikavereille, vaan toivon, että mahdollisemman moni teistä ottaisi sen tästä mukaan ihan muuten vaan, ilman pakollisia linkityksiä ja eteenpäin lähettämisiä :)


Ps. postauksen kuvat ovat Lotan (10v) vuosi sitten piirtämiä joulukortteja, jostain syystä en saanut näitä tänne sen enempää ladattu..




käyn aamulla korjaamassa kirjoitusvirheet yms ajatuskatkokset.. nyt kauniita unia :)

Piparipostaus. Piparkoogipostitus.

Pari uutta piparireseptia kokeiltu ja EI-hyväksi havaittu. Joten en näitä ohjeita jaa. Sen pehmeiden pipareiden ohjeen kanssa, mitä menin muokkaamaan, kävi just niin kuin pelkäsinkin ja pipareista tuli erittäin mureita, eli ei tosiaankaan pehmeitä.... Haittoiko yhtään!?  No, ei näköjään, kun KAIKKI on jo SYÖTY..  :O  Näiden lisäksi ostettiin kaupasta kolme kiloa meidän joulunajan suosikki raakaainetta, eli Sunnuntai piparitaikinaa. Siitä tehdyt piparit pysyvät purkeissa sopivan pehmoisina ja mausteitakin on meidän makuun just sopivan vähän.
***
Paar uut piparkoogiretsepti on nüüd järeleproovitud tõdemaks, et polnud suuremad asjad. Nii, et neid retsepte ma teiega ei jaga. Selle pisut "uuendatud"pehmete piparkookide taignaga läks just nii nagu kartsin - piparkookidest tulid sellised väga muredad :) .. Ah, et kas olid väga pahad!? No ilmselt mitte, sest kõik ON juba ära SÖÖDUD  :O  lisaks ise tehtud taignale ostsime veel juurde 3 kg meie lemmik-poetainast (Sunnuntai). Sellest tehtud piparkoogid püsivad plekkpurkides hoides mõnusad pehmed ja maitseaineid on ka nagu meile meeldib -  just parajalt vähe.

Vuosien saatossa on kuitenkin kokeiltu monia erilaisia reseptejä, joista yksi on pysynyt meidän perheen "repertuaarissa" jo monen monta vuotta. Ohje löytyi Anna ja Fanny Bergenströmin kirjasta Talvitunnelmia. Resepti sopii sekä maidotonta että munatonta ruokavaliota noudattaville ja siitä leivotut piparit maistuvat muillekin hyvien pipareiden ystäville. Ei ne nyt niin pehmeitä oo, mutta hyviä kummiskin :) 

Munattomat ja maidottomat piparit : ohje noin 200 piparille.

250 g kasvismargariinia (tai voita), 2 dl (mielellään vaaleaa) siirappia, 4dl sokeria, 2 dl vettä, 2 rkl kanelia, vajaa 1 rkl jauhettua kardemummaa, 1 rkl neilikkaa, (1 tl inkivääriä, tai ei lainkaan), 1 rkl soodaa, 13 dl vehnäjauhoja + vähän jauhoja kaulimiseen.

Kaada sokerin ja mausteiden päälle sula rasva-siirappi seos ja sekoita hyvin. Lisää vesi ja sekoita taas. Anna seoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Sekoita sooda jauhoihin ja lisää se taikinaan, josta tulee aika löysää (turpoaa kyllä myöhemmin), sekoita taikina esim. puuhaarukalla. Anna taikinan levätä paksussa ja tilaavassa muovipussissa pari vuorokautta jääkaapissa. Vaivaa taikinaa mielellään vähän ennen kaulimista. Helpointa on kaulia pieni taikinapala kerrallaan. Paista uunin keskitasossa 200-225 asteessa 4 - 6 minuuttia. Huom! Palavat helposti!

***
Aastate jooksul oleme järele proovinud suure hulga erinevaid piprkoogi retsepte. Üks neist on püsinud meie repertuaaris juba mitu - mitu aastat. Retsepti leidsin Anna ja Fanny Bergenströmi raamatust Talvitunnelmia (Talviseid meeleolusid - otse tõlkides) Retsept on muna ja piimata, nii et sobib kogu meie perele. Väga pehmed neist just ei tule, aga nagu ajalugu näitab, see piparkookide söömist küll ei pidurda :)

Munata ja piimata piprkoogid:  saab ~200 piparkooki.
250 g margariinia (või võid), 2dl heledat siirupit (meie ostame poest), 4dl suhkrut, 2dl vett, 2spl kaneeli, pisut vähem kui 1 spl kardemoni, 1 spl nelkki, (1tl ingverit, või siis üldse mitte), 1 spl soodat, 13 dl nisujahu + pisut jahu taigna rullimiseks.
Lisa maitseained suhkrule ja vala peale sulatatud rasva ja siirupi segu, sega hoolega läbi. Lisa vesi ja sega taas. Lase segul jahutuda umbes toasoojuseks. Sega sooda jahu sisse ja lisa taignasse. Sega näiteks puu-kahvliga. Tainas jääb üpris "vedel", aga pakseneb hiljem tasapisi sobivaks. Pane tainas paksemassa ruumikasse kilekotti ja lase enne küpsetamist paar ööpäeva külmkapis seista. Enne kui hakata tainast laiali rullima võib seda pisut sõtkuda/mudida. Korraga laiali rullimiseks ära väga suurt tükki võta. Küpseta 200-225 kraadises ahjus 4 - 6 minutit. Kipuvad kergelt ära kõrbema!

Ja sitten muutamia "back to reality" kuvia meidän piparitehtaalta
***
Ja veel mõned "back to reality" pildid meie piparkoogivabrikust

 Kuorrutuksista sen verran, että meidän mielestä pipareiden kanssa parhaiten sopiva kuorrutus tulee, kun tomusokerin kanssa käytetään sitruunamehua.
***
Glasuurist nii palju, et meie meelest piparkookidega sobib kõige paremini kokku sidrunimahlaga tehtud glasuur.

täytyy paljastaa, että viimeisessä kuvassa voisi nuorimmaisen paikalla salaa pipareitä hakemassa olla kuka tahansa meidän perheestä (paitsi Mies, hän kun ei pipareista välitä), kyllä kyllä, minäkin.  Tällä hetkellä piparitilanne on se, että viimeistään viikon päästä on piparitehdas käynnistettävä uudestaan...
***
Pean tunnistama, et viimasel pildil võiks pesamuna asemel salaja piparkooke napsimas olla pea kõik meie pere liikmed (Mees piparkookidest ei hooli), ja-jah, minagi. Praegusel hetkel on piparkookide osas olukord selline, et hiljemalt nädala pärast tuleb vabrik jälle käima panna...

FOTOJAHT "Raamat", Valokuvametsästys "Kirja"

Ei oska valida raamatutest üht, mis oleks miskitmoodi eesrindlikum, kui teised. Igale raamatule siin maailmas on oma sopike, kuhu ta täpselt sobib. Seega sirutasin käe ja vaatasin, mis riiulist kätte jäi...

 Sobiv raamat näiteks lastega kodus istuvatele emadele, eriti hetkedeks, kui tahaks kõigele käega lüüa ja kusagile Timbuktusse jalga lasta.

***

En pysty valitsemaan kirjoista sitä yhtä, joka olisi jotenkin parempi kuin muut. Jokaiselle kirjalle kun on tässä maailmassa just sen mentävä kolo. Joten työnsin käteeni kirjahyllyyn ja katsoin, mihin sormet osuu. 

Sopiva kirja esimerkiksi lasten kanssa kotona istuville äideille, varsinkin sellaisiin  hetkiin, kun haluaisi jättää kaiken ja häipyä jonnekin Timbuktuun

Teiste lähenemisi teemale võid vaadata SIIT

***

Muiden KIRJOJA voit katsoa TÄÄLTÄ

Tanssia ja piparintuoksua. Tantsu ja piparkoogilõhna.

Tänään kävin VVS-n (Vantaan VoimisteluSeuran) joulunäytöksessä katsomassa mm. myös oman kolmen vanhimman tytön esiintymisiä. Ihan hienosti meni jokaisella! Mutta, miten suloiset olivatkaan ne kaikkein pienimmät esiintyjät, kolme-neljä vuotiaat! Nyt kyllä täytyy se meidän nuorimmainenkin saada ensi vuonna johonkin ryhmään mukaan! Olin näytökseen varustautunut kun ammattilainen, oli mukana kamerat ja kameranjalat.. melkein yhtä tyhjän kanssa, kun salama ei riittänyt melkein mihinkään. Onneksi videolle sain kaikki tanssit ihan kohtalaisesti (en ole vielä keksinyt, miten ne videot saisi levyltä tietokoneelle.. formaatti on jotenkin outo) joten edes jotain jää lapsille tästä päivästä muistoksi. Esikoisesta sain jotenkin ihmekaupalla ihan iloisen jouluisen kuvan napattu.  (hän tanssii hiphop'ia Rascalz Juniorieden muodostelmajoukkueessa)

***

Täna käisin VantaaVõimlemisSeltsi jõuluetendusel vaatamas muuhulgas ka oma kolme vanema tirtsu esinemisi. Kõigil läks täitsa hästi! Aga, kui imevahvad olid seal need kõige pisemad esinejad, kolme - nelja aastased! Nüüd on selline tunne, et peab selle meie pesamuna ka järgmisel sügisel mõnda rühma sokutama. Läksin etendusele nagu mingi proff kohe - kaasas kaamerad ja statiivid ja puha..  aga võta näpust, ilma korraliku lisa välguta polnud seal midagi teha :(   Õnneks sain tirtsude tantsud miskitmoodi videole võetud ( ma pole veel suutnud välja mõelda, kuis need videod plaadilt arvutisse saab - mingis väga imelikus formaadis ), nii et vähemalt midagi jääb lastele mälestuseks. Vanimast tütrest sain imekombel ühe päris rõõmsa jõulude eelsesse aega sobiva pildi :)

Piparkakku-postauskin on pian tulossa. Viimeiset piparit mollottavat parasta aikaa keittiön työtasolla ja odottavat kuorrutuksen kuivumista - kuorrutukset, nähkääs, on meidän huushollissa ihan MUST juttu. Mitä runsaampi kuorrutus, sen parempi pipari, ainakin toiset meistä ovat vahvasti  sitä mieltä...

***

Piparkoogi postitus tuleb ka varsti. Viimased piparkoogid pikutavad köögis laual ja ootavad glasuuri kuivamist - sest glasuur, vaadake, on meie majapidamises täiesti MUST värk. Mida paksum glasuur, seda parem piparkook, vähemalt mõned meist on kindlalt sel arvamusel...